Pakkanen pysäyttää
Kirjoittaja toivoo, että yksikään alokas ei jätä palvelustaan kesken säiden vuoksi.
Yli 10 000 nuoren suomalaismiehen ja -naisen elämässä tapahtuu merkittävä muutos ensi tammikuun toinen päivä, kun puolustusvoimat ottaa vastaan saapumiserän 1/17. Monelle uudelle alokkaalle hyppy kotisohvalta tai koulunpenkiltä kurkkusalaatteihin on melkoinen. Tilannetta tuskin helpottaa enemmän tai vähemmän talvinen säätila, joka Suomen tammikuussa on väistämättä edessä.
Alokas on hädin tuskin ehtinyt oppia tupakavereidensa nimet ennen kuin ensimmäinen pidempi koulutussessio ulkotiloissa pyörähtää käyntiin. Mikäli vasta palvelukseen astuneella alokkaalla ei satu olemaan siviilistä talviretkeilykokemusta, saattaa pakkasessa toimiminen tuottaa yllättäviä haasteita.
On toki ymmärrettävää, että uudet alokkaat totutetaan alusta asti siihen, mitä Suomen olosuhteet vaativat taistelijalta. Eihän tositilanteessakaan voi pyytää rajan yli vyöryvää vihollista odottamaan, että lumisade lakkaisi ja elohopea lämpömittarissa nousisi vähän siedettävämmille lukemille. Valitettavasti Suomen sydäntalven ja alokaskoulutuksen ensimmäisten viikkojen yhdistelmä johtaa kuitenkin siihen, että suuri joukko varuskunnan porteista juuri sisään astuneista hyppää sukkelasti maitojunan kyytiin.
Viimeisen kuuden vuoden aikana talven saapumiserässä varusmiespalveluksen aloittaneiden keskeyttämisprosentit ovat vaihdelleet 11,1 ja 14,8 prosentin välillä. Vastaavat ääripään arvot kesän saapumiserissä ovat olleet 9,7 ja 10,9. Lukemista voidaan todeta, että talven saapumiserien keskeyttämisprosentit ovat vuodesta toiseen noin kolme prosenttiyksikköä suuremmat.
On vaikea kuvitella, että eroon vaikuttaisi merkittävästi mikään muu tekijä kuin haastavammat olosuhteet. Majuri Petteri Tammi totesi Ruotuväen numerossa 16/16, että myös Pääesikunnan koulutusosastolla on havaittu säätilojen vaikuttavan keskeytystilastoihin. Itselleni herää väkisinkin kysymys, onko palveluksen aloittaminen keskellä talvea oikeasti kannattavaa puolustusvoimien näkökulmasta, kun osa alokkaista tippuu kyydistä pelkästään sääolosuhteiden vuoksi.
Viime kesänä Opetusalan ammattijärjestö OAJ ehdotti, että varusmiespalveluksen aloittamisajankohdat voitaisiin siirtää maalis- ja syyskuulle. Varusmiesliitto oli jo aikaisemmin esittänyt samansuuntaisia näkemyksiä.
Sekä OAJ että Varusmiesliitto perustelivat kantaansa kesän saapumiserän nykyisellä ajankohdalla, joka tuottaa vaikeuksia opiskelujen ja kesätöiden vuoksi. Keskustelussa tulisi kuitenkin ottaa lisäksi huomioon myös tammikuussa alkavan palveluksen aiheuttamat haasteet. Talvi ei välttämättä ole siviilielämän kannalta yhtä haastava ajankohta kuin kesä, mutta vaikeat olosuhteet ovat asia erikseen.
Talven saapumiserän keskeyttämisprosenttia saataisiin varmasti laskettua, jos alokkaat päästettäisiin porteista sisään vasta maaliskuussa. Tällöin puolustusvoimat saisi enemmän koulutettuja varusmiehiä reserviin, ja varusmiehet välttyisivät keskeyttämiseltä.
Palveluksen aloittaminen maaliskuussa olisi sikäli ongelmallista, että monen varusmiehen talvikoulutus jäisi hyvin vähäiseksi. Tämä olisi kuitenkin mahdollista ratkaista panostamalla kertausharjoitusten suunnitteluun. Talvikuukausina kertaamaan voisi käskeä ne, joiden talvikoulutus on jäänyt puutteelliseksi. Talvipakkasiinkin osaa varautua paremmin, jos ne eivät tule vastaan heti oman palveluksen alkajaisiksi.
