Maanpuolustusjärjestöjen edustajat yksimielisiä – kokonaisturvallisuuden varaamisrekisteri tarvitaan

Kaikkien osaaminen ei ole vielä hyödynnettävissä kriisitilanteen tullen.

Lähes jokainen keskustelua maanpuolustusjärjestöjen SuomiAreenan seuraamaan saapunut pitää Suomea turvallisena maana. Kokonaisturvallisuuteen vaikuttaa kuitenkin myös valmius toimia poikkeusoloissa. Keskustelun edetessä todetaan, ettei hankittu osaaminen ole viranomaisten tiedossa, eikä siviilialojen tehtäviä poikkeusoloissa voi myöskään konkreettisesti harjoitella rauhan aikana.

– Ongelmana on se, että viranomaiset eivät ole pystyneet osoittamaan konkreettisia tehtäviä vapaaehtoisille, tilaisuuden juontaja Janne Rauhala selventää.

– Yhteiskunnassa on paljon asioita, joissa ei voi koko ajan pitää valmiutta ammattilaisten voimin. Hyvä esimerkki on vapaapalokunnat, johon on koulutettu ihmisiä toimimaan tilanteissa, joihin emme halua joutua, Tapio Peltomäki sanoo.

Suomalainen talkoiden ja toimeen tarttumisen kulttuuri saa kehuja, sillä se mahdollistaa laajatkin yhteisprojektit.

– Meillä on suuri joukko ihmisiä, jotka ovat halukkaita siviilikriisinhallinnan tehtäviin. Heidän käyttöönsä pitäisi saada enemmän johtamiskokemusta omaavia ja kouluttajina päteviä reserviläisiä, Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola huomauttaa.

Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti kehuu puolustusvoimien käytäntöjä reservin ylläpitämisessä, ja ehdottaa samanlaista myös muille viranomaisille. Siitä järjestelmästä olisi hyötyä, jotta osaaminen saataisiin kriisitilassa käyttöön.

– Ajatus reservipoliisijärjestelmästä on äärettömän hyvä. Sitä ei pidä nähdä poliisin kilpailijana, vaan kriisiajan apuna, hän korostaa.

Todellisuudessa toimintaa kriisin aikana vaikeuttaa myös se, että siviilikriisinhallintaa osaavilla saattaa olla sijoitus myös toisenlainen puolustusvoimien reservissä, jolloin taidot tulevat erilaiseen käyttöön.

– Järjestelmän pitää muuttua ymmärtämään, että meillä on erilaisia tehtäviä. Sen pohjalle tarvitaan rekisteri, johon merkitään, millaisia tehtäviä kukin pystyy tekemään, Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola korostaa.

Yhteiskunnan olisi myös määriteltävä vastuut ja velvollisuudet sitä varten, että siviiliosaamista voitaisiin hyödyntää esimerkiksi myrskytuhojen tai suuronnettomuuden jälkitöissä matalalla kynnyksellä.

– Mitä tapahtuu, kun arkena pitääkin lähteä liikennettä ohjaamaan tai kaatamaan sähkölinjoille kaatuneita puita pois. Joutuuko työnantaja päästämään, miten kustannuksia korvataan – ei ole löytynyt tahoa, ministeriötä, joka ottaisi omakseen tämän kokonaisuuden hallinnan, Tapio Peltomäki tulkitsee.

Aktiivista pohdintaa herätti myös se, millaisia kokonaisturvallisuuden tehtäviä kukin pystyy hoitamaan. Paneeli tyrmäsi yksimielisesti linjaukset tehtävään sijoittamisesta sukupuolen mukaan.

– Jos henkilöllä on asiaan liittyvä koulutus, sukupuolittunutta tehtäväjakoa on täysin turha ylläpitää, Naisten valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund kertoo.

Tällä hetkellä naisten saama kokonaisturvallisuuden vapaaehtoinen koulutus on miehille järjestettävää kalliimpaa, sillä se ei kuulu MPK:lle annettuihin tehtäviin.

– Vaikuttamisen paikka on lainsäädännön uudistuessa. Syksyllä olisi mahdollista päättää, että myös naisten kouluttamiseen liittyvät tehtävät tulisivat MPK:lle annettavan valtionavun piiriin, Tapio Peltomäki kehottaa.

Nuorten osallisuus herätti keskustelua kun pohdittiin, miten koulutuksessa pitäisi huomioida kokonaisturvallisuuden asiat. Suomen Lottaperinneliittoa edustaneen ministeri Elizabeth Rehnin näkemyksen mukaan pitäisi huomioida, mikä nuoria kiinnostaa.

– Nuoret tietävät kyllä, että hassu Trump tapasi viekkaan Putinin, mutta eivät välttämättä sitä, miten kaikki vaikuttaa myöskin meidän turvallisuuteemme tavalla tai toisella. Kaikki opettajat tuskin hallitsevat tätä myöskään. Tietouden levittäminen on tärkeää, mutta varsin vaikeaa, hän perustelee.

Nuorille järjestetyistä valmiuskursseista on puhuttu julkisuudessa värikkäinkin sanankääntein. Pedagogiset ja punnitut oppisisällöt osana peruskoulua saavat kuitenkin paneelilta kannatusta.

– Minusta olisi hyvä, jos opetussuunnitelmaan sisältyisi varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvää koulutusta, iän mukaan. Kunkin pitää olla mukana oman kehitysasteensa mukaisesti, aluksi leikin avulla, Anne Holmlund ehdottaa.