Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kun leikitään sotaa, siinä on pojat vaan tiellä

Suomalaiset ovat maanpuolustusvimman vallassa, mutta maanpuolustuslehden toimituksessa tiedetään, mikä puoli oikeasti kiinnostaa.

Ruotuväki uutisoi hiljattain varusmiesten edunvalvonnasta ja siitä, kuinka se ei ole lain edellyttämällä tasolla. Töitä tehdään vapaa-ajalla ja rempallaan olevissa olosuhteissa.

Tämän pyykin pesemisen lopettamista toivoisi varmasti suurin osa asianosaisista, halusihan yksi haastateltava muuttaa jo sitaattejaan jälkikäteen. On kuitenkin vielä palattava asiaan.

Iltalehti nosti Ruotuväen tutkivan jutun otsikoihinsa, ja Twitterissä juttua jakoivat nuorten osallistamisen aktiivit ja harrastajat. Suuri yleisö jäi kuitenkin kylmäksi.

Aina kun Ruotuväki kirjoittaa Puolustusvoimien materiaalihankinnoista, sometykkäykset ja -jaot nousevat uusiin ennätyslukemiin. Kertasingot, panssarihaupitsit ja taisteluliivit kiinnostavat lukijoita. Se on tietysti hyvä, mutta ristiriita on ilmeinen. Varusmiesten oikeudellinen asema ei vedä lukijoita, vaikka jutussamme todistetut asiat ovat vakavia ja vaikuttavat kymmeniintuhansiin nuoriin miehiin ja naisiin päivittäin.

Tämä saattaa kuulostaa kirjoittajan katkeralta vuodatukselta. Lukijat lukivat taas vääriä uutisia. Mutta ei kyse ole lukijamääristä, vaan oikean maailman painotuksista. Joukon suorituskyky vaatii pohjakseen yksilöiden toimintakykyä. Toimintakyky on yksilön hyvinvointia. Sitä voidaan kehittää kuuntelemalla yksilöä. Nyt siihen ei ole mahdollisuutta varuskuntien arjessa.

Puolustusvoimien vuodenvaihteessa lanseerattava uusi henkilöstöstrategia lupaa ottaa huolehtivan sateenvarjonsa alle henkilökunnan lisäksi myös varusmiehet ja reserviläiset. On mielenkiintoista nähdä mitä se tulee käytännössä tarkoittamaan. 

Ja toisaalta, vaikka se toteutuisikin upeasti, kiinnostaako ketään? Tärkeämpää näyttävät olevan asejärjestelmät, pimeätoimintalaitteiden speksailu ja lipastaskujen vertailu.

Normaalisti hyvä vinkki olisi äänestää ja järjestäytyä. Varusmiehet eivät voi oikein äänestää edunvalvontaansa liittyen. Ei ole mitään äänestettävää, järjestäytymisestä puhumattakaan. Tämäkin selviää varusmiestoimikuntien arkea valottavasta jutustamme.

Eikä ole helppoa ammattisotilaillakaan. Kun Upseeriliitto ja Aliupseeriliitto tekivät ulostuloja henkilökunnan jaksamisesta kasvaneiden paineiden ja työtaakan alla, henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Rami Saari totesi Ruotuväelle, että "nyt ei ole oikea aika muuttaa pelisääntöjä ja pyytää lisää rahaa".

Toisaalta ymmärrän Saaren perustelut, sillä henkilökunta tekee nyt nostetun valmiustason maailmassa nimenomaan ammattinsa ydintehtävää. Mutta jokin ratkaisu olisi keksittävä perinteisen sotilaan roolin ja modernin henkilöstöpolitiikan ristiriidalle. 

Sillä tällä hetkellä kalliilla ostetut kiiltävät pyssyt näyttävät kiinnostavan enemmän kuin niillä ampuvat pojat.