Henkilöstöpäällikkö painottaa esimiestyön merkitystä

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö ei ryhtyisi tässä vaiheessa suuriin toimenpiteisiin ammattiliittojen ulostulojen takia. Samoja aiheita käsitellään Puolustusvoimien tulevassa henkilöstöstrategiassa, jonka iskulauseena on "inhimillistä suorituskykyä".

Puolustusvoimien henkilöstön jaksaminen on ollut viime aikoina koetuksella. Henkilökunnan kuormitusta lisää monia tekijä, ja Pääesikunnassa se tiedostetaan. 

Taustalla oli valmiiksi jo koronakriisi, joka osui henkilökunnan ja varusmiesten eli potentiaalisen tulevan henkilöstön jaksamiseen. Nyt tapetilla on valmiuden kohottaminen, kertausharjoitusten runsas lisääminen sekä Natoon liittymisen mukana tulevat lisätyöt sekä henkilöstöjärjestelyt.

– Meillä on kyllä huoli tästä ja tiedostamme, että nykyinen henkilöstö on kovilla, vakuuttaa Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari.

Ammattisotilaita edustavat henkilöstöjärjestöt, pääasiassa Upseeriliitto ja Aliupseeriliitto, ovat tehneet ulostuloja liittyen jäsentensä jaksamiseen. Saari kertoo, että Pääesikuntaankin asti on kantautunut joitakin tapauksia, mutta tutkimisen jälkeen on selvinnyt, että mitään suurta ei ole kyseessä.

Tuoreessa työilmapiirikyselyssä, johon vastasi noin 10 000 työntekijää, Puolustusvoimat sai henkilöstön jaksamisen arvosanakseen 3,9. Asteikolla yhdestä viiteen tulos on viime vuosina ollut parhaimmillaan neljä, joten viimeisin tulos ei ole kaukana parhaista vuosista.

– Lisäksi käymme Puolustusvoimain komentajaa myöten kiertämässä joukkoja ja samalla kyselemässä tekemisestä, eikä siellä ole ilmennyt mitään suurempia huolia.

Lisähenkilöstöllä on koetettu lievittää työkuormaa. Puolustusvoimiin on palkattu tänä vuonna yli 500 määräaikaista työntekijää ja toistasataa ollaan vielä palkkaamassa. Ne sekä pysyvän henkilöstön lisäys ovat yhteensä lähes kymmenen prosentin lisäys entiseen henkilöstömäärään.

Valtioneuvoston puolustusselonteko totesi jo vuonna 2021, että Puolustusvoimiin tarvitaan 500 henkilötyövuotta lisää. Alunperin määrän piti tulla täyteen 2030-lukuun mennessä, mutta muuttuneen turvallisuusympäristön takia toteutusta nopeutettiin vuoteen 2026. Tuosta määrästä saadaan ensi vuoden alussa täytettyä noin 130 vakituista henkilöä.

– Vaikka tehtäviä on tullut lisää, on työntekijöitäkin tullut siis lisää. Täytyy katsoa ensin miten tämä vaikuttaa, ennen kuin reagoidaan jaksamisasioihin laajemmin.

"Sama lääke ei auta eri vaivoihin"

Saari toteaa, että liittojen ehdottamien työaikamuutosten paikka ei ole nyt. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä Puolustusvoimat tekee tällä hetkellä sitä, mikä on sen ydintehtävä.

– Mielestäni nyt ei ole oikea aika muuttaa pelisääntöjä ja pyytää lisää rahaa tai vapaata. En avaisi keskustelua nyt, sillä se voi kääntyä meitä itseämme vastaan.

Työolojen parantaminen on hänestä paikallisen tason tehtävä silloin, kun ongelmat tulevat paikallisen tason kehityskeskusteluissa esiin. Niitä on Saaresta vaikea ratkoa Pääesikunnasta käsin.

– Sama lääke ei auta, jos vaivat ovat eri, tai jos vaivoja ei edes ole.

Yleisellä tasolla Puolustusvoimat ohjaa kuitenkin sotaharjoitusvuorokausien katoksi 70 vuorokautta vuodessa. Ideana on, että esimerkiksi esikunnissa työskentelevät tasaisivat kouluttajien taakkaa tekemällä työpäiviä enemmän myös harjoituksissa.

– Johtopäätöksemme on, että tätä asiaa on seurattava, mutta emme ryntää tämän perään ja muuta koko järjestelmää.

Uusi henkilöstöstrategia nostaa ihmisen keskiöön

Puolustusvoimien uusi, vuodenvaihteessa lanseerattava henkilöstöstrategia vastaa osin näihin kysymyksiin. Sen teemana on inhimillinen suorituskyky ja se katsoo 2030-luvun puoliväliin asti.

– Strategiset hankkeet, kuten tulevien hävittäjäkauppojen ja Laivue 2020 -hankkeen, sitoo yhteen loppupeleissä ihminen.

Lisäksi henkilöstöstrategiassa sivutaan digitalisaatiota, robotiikkaa, työn merkityksellisyyttä, työnteon muotojen muuttumista sekä sukupuolineutraaliutta. Siinä käsitellään koko sodan ajan Puolustusvoimia, joten se käsittää henkilökunnan lisäksi varusmiehet ja reserviläiset.

Jatkossa Puolustusvoimien on pohdittava myös työelämän yleisiä trendejä entistä vahvemmin. Saari tiedostaa tämän. Ratkaisuna voivat olla esimerkiksi uudenlaiset, määräaikaiset työsuhteet, joissa voidaan hyödyntää esimerkiksi aktiivisten reserviläisten osaamista nykyistä joustavammin.

– Uskon, että pystymme houkuttelemaan töihin heitä, jotka arvostavat isänmaan puolustamista.

– Valtion pitkä ja kapea leipä ei ole ehkä enää markkinointivaltti. Se on meille positiivinen haaste, joka täytyy tunnistaa, ymmärtää ja hyväksyäkin.

Vaikka paljon asioita on muutoksessa ja työn alla, Saari haluaa rauhoitella työntekijöitä.

– Me kyllä tiedotamme kaikesta, jotta henkilöstö pysyy perillä asioista, hän vakuuttaa, ja viittaa viimeisimpään, Nato-asioita käsitelleeseen Henkilöstötoimialan ajankohtaisia asioita -tiedotteeseen.

Lopuksi Saari haluaa kiittää henkilöstöä ja myös henkilöstöjärjestöjä. 

– Yhdessä me ratkaisemme mahdolliset ongelmat. Työnantajan näkökulmasta henkilöstö on tärkein voimavaramme.