Edunvalvonnan alennustila

Vaikka viikko on ollut niin "haipakka", että kersantti Sara Mäkinen on unohtanut lupautuneensa haastatteluun, on hän varuskunnan portilla iloisena vastassa. 

Mäkinen on Haminan Maasotakoulun varusmiestoimikunnan (VMTK) puheenjohtaja, mutta ei päätoimisesti. Päätoimisesti hän palvelee kuljetuskomppaniassa autohallissa, kouluttaa kuljettajia, ja on kersantiksi ylenemisen jälkeen ollut myös joukkueen varajohtajana.

– Tällä viikolla olen tehnyt kuljetuskeskuksella läppärin kanssa VMTK-töitä. Viime viikolla sytytysvälinekoulutuksessa metsässä hoidin sähköpostit, kun oli tauko.

Mäkinen kertoo osa-aikaisen puheenjohtajan arjestaan Haminan pienemmän sotilaskodin nurkkapöydässä. Haastattelua ei tehdä VMTK:n toimistossa, sillä se on Mäkisen mukaan "varsin ankea piskuinen komero, jota koristaa vain muumin kuva seinällä".

Varusmiestoimikuntien tehtävänä on valvoa varusmiesten etuja ja parantaa palvelusviihtyvyyttä. Jokaisessa varuskunnassa on oma, varusmiehistä koostuva VMTK.
Oman varuskuntansa puheenjohtajuuden lisäksi Mäkinen on viidestä aktiivisesta puheenjohtajasta koostuvan VMTK-sihteeristön jäsen. 

Sihteeristön jäsenillä on omat kummitoimikunnat, joihin he ovat aktiivisesti yhteydessä. Mäkisen kummitoimikunnat ovat Kainuun prikaatin VMTK sekä Kaartin jääkäritoimikunta Santahaminassa. Molemmissa on tekemistä, sillä esimerkiksi Kainuu on yksi Suomen suurimmista varuskunnista, ja sen VMTK edustaa tuhansia varusmiehiä.

– Kun päivän aikana muut johtajat löytävät raon, jossa voi levätä tai valmistautua seuraaviin tehtäviin, minulla soi puhelin, Mäkinen kertoo.

Normia noudatetaan, normia rikotaan

Mäkinen on vain yksi varusmiestoimikuntien puheenjohtajista. Toimikuntien asema on Suomessa säädetty laissa, asevelvollisuuslain 42. pykälässä, jossa varusmiestoimikuntien tehtäväksi on määritetty varusmiesten edunvalvonta. 

Lakipykälän mukaan Puolustusvoimien Pääesikunta antaa tarkemmat määräykset toiminnan järjestelyistä. Tällä viitataan VMTK-normikokoelmaan eli niin sanottuun normiin, jonka tehtävänä on varmistaa toimikuntien toimintakyky. Aina normi ei toteudu.

Esimerkiksi Haminassa – missä Mäkinen palvelee – VMTK:lla ei ole yhtäkään päätoimista toimihenkilöä. Näin siitä huolimatta, että normissa tämä määritetään vaatimukseksi yli sadan hengen varuskunnille, jollainen Haminakin on. 

Haminassa myöskään vaatimus siitä, että osa-aikaisille VMTK-toimihenkilöille on varattava viikko-ohjelmasta vähintään viisi tuntia viikossa tehtävänsä suorittamiseen palvelusajalla, ei toteudu. 

Toimihenkilöiden perehdytystä, joka normissa määrätään, ei ole Mäkisen mukaan tehty kunnolla. Ajanmukaisten toimitilojen vaatimuksessa tulkinnalle on sijaa. Sellaisetkin toimihenkilöillä pitäisi normin mukaan joka tapauksessa olla.

 

Puolustusvoimien sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen myöntää VMTK-normin noudattamisen vaihtelevan joukko-osastoittain. Pääesikunnassa on havaittu, että ongelmat koskevat erityisesti pienempiä varuskuntia. Puolustusvoimat näkee toimikuntien alennustilan syynä osittain pandemiavuodet.

– Korona-aika on ollut huonoa aikaa VMTK-toiminnassa, Maijanen kertoo.

Korona-aikana liikuntamahdollisuudet heikkenivät, eikä vapaa-ajan aktiviteetteja voitu järjestää varuskunnissa. Jotkut joukko-osastot näkivät, että esimerkiksi täysipäiväisille VMTK-toimihenkilöille ei ollut tarvetta. Esimerkiksi Haminassa täysipäiväinen tehtävä muutettiin osa-aikaiseksi. 

Nyt, pandemian ainakin toistaiseksi väistyttyä, toimikuntien tila ei ole kaikissa joukko-osastoissa kuitenkaan palannut entiselleen.

– Pääesikunta on käskenyt koronarajoitusten poistamiseen liittyvissä saapumiseräkäskyissä, että VMTK-toiminta on palautettava koronaa edeltävälle tasolle, Maijanen avaa.

VMTK-järjestelmän toiminnasta ja normin noudattamisesta on vastuussa joukko-osastot.

– Joukko-osastojen pitäisi tietysti noudattaa näitä Pääesikunnan antamia ohjeita ja määräyksiä, Maijanen jatkaa.

Pääesikunnan koulutusosaston keinoiksi jäävät seurata varusmiestoimikuntien toimintaa ja ohjata joukko-osastoja tarvittaessa.

Suurten linjojen Varusmiesliitto

Varusmiesten edunvalvonnassa ja esimerkiksi simputukseen puuttumisessa VMTK ei ole ainoa reitti. Maijanen mainitsee myös Puolustusvoimista erillisen Varusmiesliiton, joka tapaa Pääesikunnan koulutusosastoa säännöllisesti muutaman kerran vuodessa. Varusmiesliiton vuoden 2022 puheenjohtaja Joel Elmaci kertoo, että keskustelut liikkuvat suurissa teemoissa.

– Kokouksissa on keskusteltu muun muassa päivärahojen korotuksista ja yleisestä asevelvollisuudesta, hän sanoo.

Varusmiesliitto on nostanut tavoiteohjelmassaan esiin sen, että VMTK-normi ei täyty. Osin siksi, että liitolla itsellään ei ole nykyisellään mahdollisuuksia yksittäisiin rikkeisiin puuttumiseen tai yksilötason edunvalvontaan. 

Yksi syy on alirahoitus. Varusmiesliitto saa rahoituksensa opetus- ja kulttuuriministeriöltä, ja vuonna 2022 summa oli noin 85 000 euroa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitolle on varattu kuluvana vuonna reilut 400 000 euroa.

Elmaci katsoo Varusmiesliiton olevan nykyisellään “tietyllä tavalla alirahoitettu”. Alirahoitus näkyy muun muassa varuskuntavierailujen vähäisyytenä sekä siinä, että liitolla ei ole yhtään päätoimista työntekijää eikä minkäänlaista lakimiestä.

– Vastaan on tullut tilanteita, joissa olisi pitänyt tietää, kuinka asia oikeasti juridisesti menee, mutta emme ole pystyneet konsultoimaan asiasta juristia, Elmaci sanoo.

Varusmiesliiton on siis vaikea puuttua yksittäisen varusmiehen kanteluihin. Toinen haaste liittyy henkilökemioiden liialliseen painottumiseen. 

– Historiallisesti Varusmiesliiton ja Puolustusvoimien välit ovat olleet ongelmallisemmat, Elmaci kertoo.

Lähes samaan aikaan varusmiestoimikuntien kanssa perustettu Varusmiesliitto syntyi Elmacin mukaan nimenomaan Puolustusvoimien kritisoijaksi. Sittemmin yhteinen sävel on löytynyt. Erityisesti Pääesikunnan koulutusosaston kanssa välit ovat hyvät.

– Meillä menee yksi yhteen todella hyvin, Elmaci kuvaa.

Koulutusosastolla toimiva Maijanen näkee asian samoin. Rakennettuun luottamukseen liittyy silti myös oma vaaransa.

– Jos kemiat ja ajatukset eivät enää kohtaa, onko lopputulos se, että jatkossa ei enää tavata, Elmaci pohtii.

– Nyt tilanne on se, että on onnistuttu saamaan jalka oven väliin ja yritetään saada sisään koko loppukroppa.

Ratkaisuksi ongelmaan Elmaci katsoo, että Puolustusvoimien ja Varusmiesliiton välille olisi syytä muodostaa selkeä sopimus raameista, joiden sisällä yhteistyötä tehdään. 1970-luvulla Varusmiesliiton edustajia estettiin vierailemasta varuskunnissa. Elmaci ei pidä sitä nykyisellään mahdollisena, mutta myöntää, että käytännössä mikään ei estäisi sitä nytkään. 

Varusmiesliiton vaikuttaminen perustuu siis hyviin suhteisiin sekä päättäjien että Puolustusvoimien suuntaan. Juridista pohjaa yhteistyöllä ei kuitenkaan ole, ja sellainen Elmacin mukaan tarvittaisiin. 

Tilanne vertautuu varusmiestoimikuntiin, joissa yksittäisen toimihenkilön aktiivisuus on avainasemassa koko järjestelmän kannalta.

 

Lusmuilua vai oma-aloitteisuutta?

Korona-ajan perintö ei ole varusmiestoimikuntien ainoa kipupiste. Aina varusmiesten joukosta ei löydy VMTK-toimintaan yhtään halukasta. Mäkisen mukaan edunvalvonta Haminassa ei toimisi, ellei heidän kuuden hengen osa-aikainen joukkonsa olisi motivoitunut. Näin ei aina ole ollut.

– Täälläkin käy välillä sellaisia toimikausia. Mitä siellä toimikunnassa sitten tehdään, ei paljon mitään. Se on hyvä lusmuilumahdollisuus, Mäkinen pohtii.

Pienissä varuskunnissa niin voi käydä, sillä tehtävä on täytettävä ilman halukkaitakin. Joukko-osastojen on lain mukaan saatava tehtävään joku. Sen jälkeen toiminnasta vastaavat tehtäviin määrätyt varusmiehet.

– Nämä edunvalvonta-asiat on helpointa tiputtaa toiminnasta pois ja unohtaa, koska ne ovat vähän niin kuin näkymätöntä toimintaa, Mäkinen sanoo.

Myös Varusmiesliiton Elmaci näkee, että edunvalvonnan taso on liikaa kiinni yksilöistä. Hänen mielestään vapaa-ajan aktiviteettien järjestämisen perässä VMTK-toimintaan lähteneet varusmiehet eivät välttämättä ole järin sitoutuneita oikeudellisiin asioihin.

– Edunvalvonta on asia, joka vaatii, että siihen valittu on siitä kiinnostunut. Jos näin ei ole, edunvalvonnan tekeminen on hyvin haastavaa, Elmaci sanoo.

Pääesikunnan Maijanen sen sijaan kertoo tehtäviin hakeutumisen olevan ennen kaikkea halukkuuden osoitus. Hän toteaa aikaansaavan toiminnan riippuvan siitä, että toimihenkilöt selvittävät varusmiesten tarpeita ja ovat suorassa yhteydessä joukko-osaston komentajaan eli varuskunnan korkea-arvoisimpaan upseeriin.

– VMTK-toiminta ja palvelusolosuhteiden kehittäminen lähtee varusmiesten aktiivisuudesta. Oletus on, että VMTK-toimihenkilöt ovat oma-aloitteisia, aktiivisia ja haluavat viedä yhteistä etua eteenpäin, Maijanen linjaa.

"Nykytilanne ei ole toimiva vaihtoehto"

Eri varuskuntien välillä toimihenkilöiden aktiivisuudessa on suuria eroja. Osalla heistä on motivaatiota ja resursseja, kun taas osa haluaisi tehdä enemmän. 

Ruotuväen tekemä soittokierros toimikunnille paljastaa kuitenkin ongelmia useasta varuskunnasta.

Pienistä varuskunnista Haminassa ja Karjalan lennostossa päätoimisia VMTK-henkilöitä ei ole lainkaan. Tämän lisäksi Kainuun prikaati, joka kouluttaa vuosittain lähes 4000 varusmiestä, on vailla päätoimista toimihenkilöä. 

Samoissa varuskunnissa myös perehdytys on ollut haastateltujen mukaan puutteellista, ellei jopa olematonta. Utin jääkärirykmentin VMTK:n kumpikaan puhelinnumero ei sen sijaan ollut edes käytettävissä.

– Jos varusmiestoimikuntaa halutaan pyörittää isolla mittakaavalla, nykytilanne, jossa päätoiminen tekijä puuttuu, ei ole aivan toimiva vaihtoehto, Karjalan lennoston VMTK:sta kerrotaan.

– Henkilökunnalle on painotettu, että tulevan saapumiserän on saatava enemmän aikaa toimintaan, jotta töitä ei tarvitse tehdä kuin nyt, eli pitkien harjoituspäivien jälkeen vapaa-ajalla, lennostosta jatketaan. Tällä hetkellä aikaa VMTK-toimintaan on saatu kuitenkin aikaa pyytämällä. 

Kuten Haminassa, myös Karjalan lennostossa toimintaa on saatu hoidettua "tavalla tai toisella", kaikesta huolimatta. Kun Karjalan lennoston Varusmiestoimikunnalta kysytään, ovatko he tilanteeseen tyytyväisiä, vastaus on "ei".

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää ei pysty kommentoimaan sitä, toteutuuko varusmiesten edunvalvonta tässä tapauksessa. Yleisemmällä tasolla hän sanoo laissa olevien määräysten olevan velvoittavia, ja jos velvoite ei toteudu, on kysymys määräyksen rikkomisesta. Arvioinnissa on väliä kontekstilla, jota Mäenpää ei koe tuntevansa tarpeeksi hyvin.

– Määräys ei ole lain tasoinen oikeusnormi, joten sen rikkominen kohdistuu määräyksen velvoitteisiin. Toisaalta tällaisen määräyksen rikkominen voi tulla arvioitavaksi myös virkarikoksena, Mäenpää selventää laissa viitatun määräyksen ja itse lain eroa.

Eduskunnan oikeusasiamies ei suostunut kommentoimaan asiaa Ruotuväelle. Oikeusasiamiehen kanslian Puolustusvoimia ja Rajavartiolaitosta koskevien asioiden pääesittelijä Kristian Holman vastasi kuitenkin sähköpostitse, että "Kyse on asiasta, joka näyttäisi voivan tulla laillisuusvalvonnassa arvioitavaksi. Eli tuollaisen kysymyksen voi saattaa meille kanteluna tutkittavaksi."

Haminan Maasotakoulun sotilaskodissa kersantti Mäkinen pohtii vaihtoehtoisia todellisuuksia. Joukko-osaston komentajaa on kyllä tavattu säännöllisesti ja esimerkiksi lomapäivien myöntämisessä on onnistuttu pitämään varusmiesten puolia. Mutta aina voisi tehdä enemmän.

– Jos olisin kokoaikainen, niin tietysti olisi tullut tehtyä enemmän. Tämä toimii riittävällä tasolla näin, mutta ei siitä todellakaan olisi haittaa, Mäkinen sanoo.

Koulutushaarana kuljetuslinja on antanut mahdollisuuden ottaa enemmän aikaa VMTK-töille silloin, kun ajalle on ollut tarvetta. Jos koulutushaara olisi eri ja vaatisi enemmän miehistön kouluttajia, tilanne voisi olla toinen.

– Jos olisi olosuhteet kohdillaan eli olisi motivoitunut tyyppi, hyvät puitteet, isot budjetit ja sitten vielä kunnolla aikaa, niin se kruunaisi kaiken. Mutta kun jostain aina rakoilee, niin täytyy pitää mielessä tietty realismi, Mäkinen puntaroi.

– Mutta kyllä luotan tämänhetkiseenkin järjestelyyn.

 

Karjalan lennoston kommentteja on pyynnöstä muokattu jälkikäteen, 25.11.2022 kello 15.40