Käsienpesulle, mars!
Kirjoittaja pohtii päivystämisen ihanuutta ja kurjuutta.
Tämän vuosikymmenen ensimmäinen kevät tulee jäämään varmasti jokaisen mieleen koronavirusepidemian johdosta. Koronaepidemia on kaikkien huulilla, myös varuskunnissa. Elämme varsin poikkeuksellista aikaa – epäilemättä inhimillisiä menetyksiä ja valtavia taloudellisia tappioita tulee syntymään. Tästä huolimatta on luotettava Suomen kykyyn selvitä – jos me emme kansakuntana onnistu, kuka sitten?
Valtaapitävät ovat reagoineet epidemiaan valmiuslainsäädännöllä ja muilla ennaltäehkäisevillä ja varautuvilla toimilla. Myös puolustusvoimat aloitti toimenpiteet epidemiatilanteen johdosta viime viikon lopulla, pian hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen.
Puolustusvoimien toimet viruksen leviämisen ehkäisemiseksi ja virkavelvollisuuksien toteuttamisen turvaamiseksi ovat vaikuttaneet varusmiesten arkeen voimakkaasti. Suurimmat muutokset varusmiehille ovat olleet joukkojen jakaminen kolmeen osastoon, lomakäytäntöjen muutokset sekä erilaiset tila- ja liikkumisratkaisut.
Kolmijaottelussa ideana on, että varusmiesosastot olisivat mahdollisimman vähän tekemisissä fyysisesti toistensa kanssa mahdollisten tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi: yksi osasto on vuorollaan lomalla, sekä kaksi muuta osastoa palveluksessa erillään toisistaan.
Lisääntyvät metsäaamut, pakkiruokailut ja liikkumisrajoitukset eivät ole mukavia asioita varusmiesten arkeen. Oikea asenne kuitenkin ratkaisee – tilanne on ohimenevää sorttia. Tällaisena poikkeusaikana varusmiespalveluksen suorittaminen on mieleenpainuva kokemus. Tärkeää on myös, että tilanteesta otetaan irti organisaatioiden tasolla kokemuksia ja osaamista mahdollisia tulevia poikkeustilanteita varten.
Vaikka varusmiehistä harva kuuluu itse riskiryhmiin, on tavoitteena suojata niitä, ketkä taudeille ovat haavoittuvimpia. Komean lomapuvun näyttäminen mummolle tai vaarille saa nyt odottaa parempaa ajankohtaa. Liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset myös varusmiesten tulee ottaa vakavasti, vaikka lomalla tekisikin mieli hurvitella.
Varusmiehillä on vastuu oman toimintansa kautta pitää huolta omasta hygieniastaan ja epidemian pahenemisen ehkäisemisestä. Esimerkiksi käsienpesukäytännöissä on vielä parannettavaa ja myös ulkoruokailuiden hygieenisyys on puhututtanut. Pöpöjen leviämisen estäminen on haastavaa myös tiiviistä yhdessäolosta johtuen.
Osastojaottelu on teoriassa eristävä järjestely, mutta käytännön ongelmia asian suhteen on jo varuskunnissakin ilmennyt – esimerkiksi erillisten pesutilojen puute ja eri ryhmien jäsenten käyttämät samat tilat voivat muodostua ongelmaksi viruksen leviämisen ehkäisyn kannalta. Huomattavia ovat tilojenkäytön suhteen tutkimustulokset siitä, kuinka sitkeästi koronavirus pystyy säilymään – virus voi säilyä tartuttavana pinnoilla jopa päiviä.
Lomakäytäntöjen muutokset tietävät lisääntyneitä kustannuksia varuskunnille sekä viikonloppukiinniolojen yleistymistä varusmiehille. Odottavan aika on pitkä – mahdolliset siviilielämän kiireet ja läheisten tapaaminen joutuvat nyt takaa-alalle. Palkinto kuitenkin odottaa varusmiestäkin – viikon pituiset lomat maistuvat makealle pitkien kiinniolojen jälkeen.
