”Tietoverkkosodankäyntiä ei ole ja tokkopa tuleekaan”

Komentaja Topi Tuukkanen johtaa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tietoverkkosodankäynnin tutkimusalaa. Vuonna 2014 perustettu tutkimusala tutkii kyberuhkaa puolustusvoimien näkökulmasta.

Komentaja Topi Tuukkasen reitti Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tietoverkkosodankäynnin tutkimusalan johtajaksi on ollut vaiheikas.

– Sotilasarvosta saattaa päätellä, että olen joskus palvellut merivoimissa. Olen oikein pitkän linjan laivastomiehiä jo varusmiespalveluksesta lähtien, hän naurahtaa.

Tuukkanen innostui ohjelmoinnista kadettina Merisotakoulussa tehdessään grafiikkaa opetusvideoihin. Tie veikin opintovapaalle datanomin opintoihin ja Merisotakoulun viesti- ja ATK-opettajaksi, sekä myöhemmin sotakorkeakoulun tekniselle linjalle. Tämän jälkeen työt jatkuivat Merivoimien esikunnan tietohallintoalalla, josta hän siirtyi takaisin Merisotakouluun.

Vuosina 2002–2006 Tuukkanen oli mukana kehittämässä ohjelmistoradiodemonstraattoria, joka johti myöhemmin muun muassa langattoman runkoverkon ja yhteiseurooppalaisen ESSOR-ohjelmistoradiohankkeen kehitystyöhön.

Ohjelmoinnissa Tuukkasta kiehtoi sen logiikka.

– Minua viehätti se looginen ajatuksenkulku ja tapa ratkaista sekä jäsentää monimutkaista ongelmaa pienemmiksi osaongelmiksi, jotka voi ohjelmallisesti käsitellä.

Tuukkanen toimi kolme ja puoli vuotta Brysselissä johtamisjärjestelmäedustajana niin EU:lle kuin NATOlle. Brysselistä palattuaan hän siirtyi työskentelemään puolustusministeriöön, josta päätyi nykyiseen tehtäväänsä Puolustusvoimien tutkimuslaitokselle, joka on ensisijaisesti Pääesikunnan ohjaama sotilaallinen laitos.

– Puolustusministeriön tietohallinta-alalla toimiessani kuulin, että Puolustusvoimien tutkimuslaitosta ollaan organisoimassa uudelleen ja perustamassa uutta tutkimusalaa. Olin aina kaikissa sotakouluissa saanut hyvän tutkielman tai opinnäytetyön aikaiseksi ja pitänyt siitä tutkimisesta itsessään. Ajattelin, että olisi mielenkiintoista osallistua uuden tutkimusalan perustamiseen, Tuukkanen kuvailee.

 

Tietoverkkosodankäynnin tutkimusala perustettiin vuonna 2014 ja Tuukkanen on toiminut sen johtajana alusta alkaen.

– Tutkimme tietoverkkosodankäyntiä valtiollisen ja poliittisen painostuksen voimankäytön välineenä. Näin ollen meiltä rajautuu pois kyberrikollisuus. Toki seuraamme ilmiönä kyberin käyttöä koko yhteiskuntaa vastaan, mutta se ei ole meidän keskiössä. Tarkastelemme ensisijaisesti kyberuhkaa puolustusvoimien tieto- ja asejärjestelmiä vastaan, Tuukkanen alleviivaa.

Toinen keskeinen tutkimusalue, jota ala tutkii on kybersietoisuus. Ala ei tee varsinaista tarkastustoimintaa, vaan tutkii menetelmiä, joilla järjestelmien auditointeja voisi tehdä.

Kolmas osa-alue on kyberteknologian ennakoiminen, jossa tutkijat seuraavat ICT-kentän ilmiöitä, joita voitaisiin käyttää vihamielisessä tarkoituksessa.

Suomen kyberturvallisuusstrategia edellyttää puolustusvoimien ylläpitävän kansallista kryptolaboratoriota, joten myös salaustutkimus on yksi tutkimusalan osa-alueista.

Tietoverkkosodankäyntiä Tuukkanen pitää terminä hankalana.

– Tietoverkko-operaatioita tehdään jatkuvasti, mutta voidaanko puhua tietoverkkosodankäynnistä? Ei. Tietoverkkosodankäyntiä ei ole ja tokkopa tuleekaan. Sodankäynti kun on hirveän voimakas ilmaisu. Mutta tietoverkkotiedustelua tapahtuu koko ajan ympäri maailmaa. Se tulee vakiinnuttamaan asemansa uutena normaalina ja pitää asennoitua, että joku tulee kolkuttelemaan porttia, Tuukkanen muistuttaa.

 

Tuukkasen johtama tutkimusryhmä palkittiin Maanpuolustuksen aloitesäätiön stipendillä Game Changer -artikkelikokoelman myötä. Palkinnon jakoi puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Ryhmä tutki sitä, miten Venäjä voisi sulkea oman internet-verkkonsa, sekä arvioi, mitä silloin voisi tapahtua.

– Kesällä 2016 Venäjä ilmoitti, että he aikovat luoda kyvyn sulkea internet-verkkonsa. Egyptissä tätä kokeiltiin jo 2011 arabikevään aikana, jolloin se epäonnistui ja jo viiden päivän jälkeen he joutuivat avaamaan verkon takaisin. Siksi Venäjän väitteessä täytyi olla jotakin mielenkiintoista, ja kehotin kokoamaan ryhmän ja tutkimaan asiaa lisää, Tuukkanen sanoo.

Tuukkanen otti palkinnon vastaan lämmöllä, sillä uudella tutkimusalalla ei ole vielä ollut paljon näyttöjä.

– Hienoa, että ensimmäisten vuosien ponnistus tuottaa hedelmää.

 

Reserviin ensi vuonna siirtyvä Tuukkanen kehuu tutkijoidensa ammattitaitoa ja korostaa oman roolinsa olevan perinteisestä kenttäjohtajasta poikkeava.

– Ei auta tekniikan tohtoria komentaa rinta rottingilla. He ovat ammattitutkijoita, joten ei heitä tarvitse kaitsea vaan pikemminkin näyttää suuntaa ja hankkia resursseja. Kerron myös, miten sotilas ajattelee asiasta, jotta siviilitutkija ottaa sen oikein huomioon.

Varusmiesten on myös mahdollista hakea tutkimuslaitoksen palvelukseen erityistehtävähaun kautta. Varusmiehet toimivat nuorempina tutkijoina. Tietoverkkosodankäynnin alalle ei ole vielä varusmiehiä hakenut.

– En tarvitse välttämättä kybernörttiä tai ohjelmoijaa. Hakijalla tulisi olla ainakin maisterin tutkinto tai loppumetreillä oleva pro gradu -tutkielma, mikä on haastavaa, koska harvalla varusmiehellä on ura vielä siinä vaiheessa. Hakijan tieteenala ei ole määräävää, vaan hakijan oma mielenkiinto ja lopputyö tulisi sivuta tätä alaa, Tuukkanen muistuttaa.