Varusmiesliitto kehittäisi kutsuntoja ja siviilipalvelusta

Maanpuolustusvelvollisuuden tulevaisuudesta puhuttaessa SuomiAreenassa esiin nousivat kutsuntojen ja siviilipalveluksen kehittäminen sekä turvallisuustietouden lisääminen koulutuksessa.

Maanpuolustuksen tulevaisuudennäkymät ovat puhuttaneet MTV:n ja Porin kaupungin järjestämässä SuomiAreenassa kolmen päivän ajan. Torstain keskustelussa aiheena oli tulevaisuuden maanpuolustusvelvollisuus. Varusmiesliiton pääsihteeri Janne Welinin juontamassa keskustelussa vieraina olivat Naisten valmiusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko, Puolustusvoimien edustajana everstiluutnantti Markku Jämsä sekä Varusmiesliiton puheenjohtaja Atte Grönroos.

Kutsuntojen kehittäminen oli puheenaiheena sekä keskiviikon että perjantain keskusteluissa. Jos kutsunnat päätettäisiin laajentaa koko ikäluokalle, niistä saattaisi olla hyötyä nuorten sukupolvien syrjäytymisen ehkäisemisen ja mielenterveyden tukemisen kannalta, pohtivat Grönroos ja Risikko.

– Henkilökohtaisesti kannatan kaikkia toimia, joilla saadaan koppi kaikista nuorista ja nähdään heidät. Meillä on 60 000 syrjäytymisvaarassa olevaa tai syrjäytynyttä nuorta. Muutamassa kunnassa on kokeiltu koko ikäluokan kutsumista, sitä kehitystyötä mielestäni kannattaa jatkaa, Risikko sanoi.

Myös Varusmiesliitto näkee kutsunnoissa mahdollisuuden nuorten tukemiseen, Grönroos linjasi. Keskiössä pitää kuitenkin olla maanpuolustuksen tarpeiden täyttyminen, Risikko painotti. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että jos kutsuntoille annetaan enemmän roolia yhteiskunnan turvaverkon jatkeena, Puolustusvoimien resurssit eivät riitä, vaan tarvitaan mahdollisesti esimerkiksi nuorisotyöntekijöitä ja työvoimatoimiston työntekijöitä.

Kansalaistiedoilla turvallisuusuhkia vastaan

Risikko ja everstiluutnantti Jämsä sanoivat kannattavansa turvallisuustietoisuuden lisäämistä kasvatuksessa ja koulutuksessa.

– Elämme entistä vaaraallisemmassa yhteiskunnassa, jossa on niin paljon erilaisia haasteita ja uhkia. Tietoisuutta ja taitoa omasta, toisten ja maan turvallisuudesta tarvitaan, turva on perustarve. Pitäisi lähteä siitä, että esiopetuksesta lähtien koulutetaan aina korkeakoulutasolle asti, jotta osaaminen kumuloituu ajan mittaa, Risikko esitti.

Puolustusvoimat voi varautua tulevaisuuden tarpeisiin, kun motivoituneet ja osaavat varusmiehet löytävät tiensä Puolustusvoimille tärkeisiin erityistehtäviin. Everstiluutnantti Jämsän mukaan Puolustusvoimat on parhaillaan pyrkimässä valintajärjestelmän kehittämisen ja viestinnän tehostamisen kautta siihen, että varusmiesten kyvyt ja ominaisuudet tunnettaisiin jatkossa paremmin, jotta erityistehtävät ja osaavat tekijät löytäisivät toisensa.

Siviilipalvelus osana kokonaisturvallisuuden rakentamista

Varusmiesliiton ehdottamassa mallissa koko ikäluokka otettaisiin kutsuntoihin, ja sieltä määrättäisiin riittävä määrä henkilöitä sukupuoleen katsomatta joko asepalvelukseen tai siviilipalvelukseen heidän kykyjensä ja motivaationsa mukaan.

– Mallissamme siviilipalvelus sisältäisi tehtäviä ainoastaan sektoreilta, joista on hyötyä yhteiskunnalle kriisitilanteissa. Siviilipalveluksen näkeminen rangaistuksena poistuisi, ja se nähtäisiin vaihtoehtona maanpuolustukseen osallistumiseen, Grönroos esitteli.

Hänen näkemyksensä mukaan tehtävät uudenlaisessa siviilipalveluksessa eivät saisi olla rasitukseltaan niin kevyitä ja merkitykseltään yhdentekeviä, että ne toimisivat pakokeinona asepalveluksesta. Grönroos nosti ilmaan myös ajatuksen siitä, voisiko uudenlaisia kriisiajan siviilipalvelustehtäviä kerrata samalla tavalla kuin kertausharjoituksissa.

– Pitää miettiä kokonaisturvallisuuden näkökulmaa. Miten pidämme maan sellaisena, että täällä säilyy hyvä puolustus? Siihen tarvitaan vahvaa ja riittävästi resursoitua Puolustusvoimien toimintaa, mutta myös paljon muitakin tehtäviä kuin aseellisia, Risikko summasi.