Kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokalle herätti selvää mielenkiintoa SuomiAreenassa

Lokakuussa parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea julkaisee odotetun mietintönsä siitä, mihin suuntaan asevelvollisuutta pitäisi Suomessa kehittää.

– Älkää sitten yllättykö, jos tulemme esittämään, että koko ikäluokka kohtaisi kutsunnoissa, lausui parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) SuomiAreena-keskustelutilaisuudessa 14. heinäkuuta.

Kanervan johtama komitea on keväästä 2020 asti pohtinut kysymystä, joka taatusti kiinnostaa montaa suomalaista: pitäisikö vain miehiä koskevaa yleistä asevelvollisuutta kehittää? Kysymystä pohdittiin myös MTV3:n ja Porin kaupungin järjestämässä vuosittaisessa SuomiAreenassa. SuomiAreena on maan suurin yhteiskunnallinen keskustelutilaisuus, jossa asevelvollisuusaiheisen keskustelun vieraina olivat Kanervan ohella puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen sekä ulkoministeriön valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Tilaisuuden juontajana toimi MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että yleinen asevelvollisuus on ratkaisu Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamiseksi jatkossakin – mutta sen on elettävä ajassa ja nautittava kansan hyväksyntää.

– Voidaan sanoa, että maanpuolustustahto meillä on erittäin korkealla tasolla. Mutta se ei ole itsestäänselvyys: pitää elää ajassa, hienosäätöä tarvitaan. Perusasia toimii kuitenkin hyvin: Puolustusvoimat tuottaa osaavaa miehistöä ja reserviä, puolustuministeri Kaikkonen summasi.

Kaikkosen mukaan tässä vaiheessa olennaista on tarkastella, miten saadaan suurempi osa ikäluokasta suorittamaan palvelus, mitä kysymyksiä naisten palvelukseen liittyy sekä miten saadaan reserviläisistä enemmän hyötyjä irti.

Haasteita näköpiirissä

Suomen sodanaikainen vahvuus, 280 000 sotilasta, on eurooppalaisittain suuri. Laajan reservin ylläpitämiselle haasteita tuovat pienenevät ikäluokat sekä fyysiset ja psyykkiset esteet palveluksen aloittamiselle tai loppuun asti suorittamiselle.

Puolustusministeri Kaikkosen mukaan ikäluokkien koko ei aiheuta ongelmia – vielä.

– Mutta näyttää, että 2030-luvulla tullaan jonkin verran alaspäin ikäluokkien koossa. Puolustushallinnon on suunniteltava tätä hyvin pitkäjänteisesti. 30-luvulla tätä voidaan osin paikata sillä, että yhä useampi nainen on kiinnostunut suorittamaan palveluksen, Kaikkonen sanoi.

Kenraali Kivisen mukaan "poistuma" eli se, kuinka moni palveluksen jättää kesken tai kokonaan aloittamatta on laaja yhteiskunnallinen kysymys.

– Poistuma kertoo siitä, että fyysiset ja psyykkiset haasteet ovat matkan varrella lisääntyneet. Siinä vaiheessa, kun nuoret tulevat kutsunta- ja asevelvollisuusikään, meidän toimenpiteet eivät voi kääntää heitä toisille raiteille. Teemme parhaamme nuorten auttamiseksi ja heidän palveluksensa mahdollistamiseksi, Kivinen sanoi.

Kivinen kertoi myös, että Puolustusvoimat selvittää parhaillaan, pitäisikö palveluskelpoisuusluokkia porrastaa nykyisen A:n ja B:n sijaan laajemmin.

Antti Kaikkosesta kaikkia koskevat kutsunnat, mutta naisia koskevasta asevelvollisuudesta pidättäytyminen kuulostaisi "tässä vaiheessa aivan järkevältä". Samoilla linjoilla tuntui olevan Ilkka Kanerva.
Kuva: Henri Sorsa

Kiinnostava kutsuntakysymys

Sukupuoleen perustuvaa yleistä asevelvollisuutta ollaan viime vuosina kyseenalaisteettu yhä useammin. Valtiosihteeri Johanna Sumuvuori ei näe mitään perusteluja sille, että asepalvelus on miehille velvollisuus ja naisille oikeus.

– Olen valmis miettimään mallia, jossa tämä saataisiin tasapainoon. Yksi mahdollisuus on kutsuntojen avaaminen koko ikäluokalle, Sumuvuori pohti.

Ilkka Kanervan johtama parlamentaarinen komitea ei vielä ole linjannut kantaansa kaikkia koskevista kutsunnoista, mutta hän antoi keskustelussa ymmärtää, että lokakuussa mietintönsä julkaiseva komitea on harkinnut vaihtoehtoa vakavasti.

– En usko, että naisten asevelvollisuus olisi tällä hetkellä maanpuolustuksen tarpeisiin nähden välttämätöntä. Se, että naiset saavat enemmän mahdollisuuksia, on erittäin tärkeää. Naisten mukaantulo tähän kuvaan on oikein ja pitkällä tähtäimellä välttämätöntä. Ensimmäinen tiikerinloikka on, että kutsunnat muutetaan yhteisiksi, Kanerva summasi.

Niin ikään Antti Kaikkonen totesi, että kaikille ulotettavat kutsunnat voisivat palvella muutakin yhteiskuntaa: ne voisivat olla harvinaislaatuinen yhteinen tarkastus koko ikäluokalle, että heidän asiansa ovat kunnossa.

Kenraali Kivinen huomautti, että jos kutsuntoja laajenentaan, se vaatii enemmän resursseja, kuin Puolustusvoimien nykyiset.