Tee jotain epämukavaa

Reservi on Suomen puolustuksen selkäranka. Mutta mitä jos selkäranka ei jaksa kannatella vartaloa?

Tänään julkistetun reserviläisten toimintakykytutkimuksen mukaan vain 14 prosenttia kykenee suoriutumaan liikkuvasta sodankäynnistä, eli jalkaväen tehtävistä. Fyysiseltä toimintakyvyltään vain alle puolet reserviläisistä on yleensä sijoituskelpoisia sodanajan tehtäviin.

Sodanajan joukkojen vahvuus on 230 000, ja reserviä meillä on noin 900 000. Lyhyelläkin matikalla voi siis laskea, että alle puolet reserviläisistä riittää kyllä täyttämään sodanajan sijoituspaikat. Onko meillä siis mitään syytä huoleen?

Kansanterveydellisesti kyllä, mutta myös maanpuolustuksellisesti. Nykyajan sodankäynnissä yhteiskunnan sietokyvyn merkitys kasvaa, kun kriisejä ei enää ratkaista kaukana rintamalla kahden eri sotajoukon välillä.

Mitä jos sähkönjakeluun hyökätään, eikä sähköä saada pitkiin aikoihin? Tai juokseva vesi loppuu, samoin lääkkeet ja sairaaloiden kyky ottaa vastaan potilaita? Mitä jos samaan aikaan leviää vahva influenssa tai muu virus?

Hyvä kunto vaikuttaa suoraan muun muassa stressinsietokykyyn. Mitä paremmassa fyysisessä kunnossa ihminen on, sitä paremmin hän sietää stressiä ja painetta, epämukavuusalueella olemista.

Mitä paremmassa kunnossa me kansalaiset siis olemme, sitä paremmin kestämme kriisissä. Siksi ei pelkästään reserviläisten, vaan jokaisen yhteiskunnan jäsenen toimintakyky on maanpuolustuksellinen asia. Heikko fyysinen toimintakyky on kuitenkin asia, jota puolustusvoimat ei voi yksin ratkaista.

Ratkaisun löytäminen on koko yhteiskunnan tehtävä. Puolustusvoimat haluaa antaa oman panoksensa, mutta mukaan tarvitaan kodit ja koulut, kaupungit ja työpaikat. Koko Suomi.

Liikkuva elämä alkaa kotoa. Lapset ovat luontaisesti liikkuvia: he juoksevat, hyppivät, kiipeilevät, painivat ja temppuilevat – jos heidän annetaan. Koulun pitäisi tukea liikunnallisen elämän jatkumista, ei tappaa intoa, kuten itselleni kävi peruskoulussa. Kaikilla työpaikoilla pitäisi mahdollistaa työpaikkaliikunta, sillä terve ja hyväkuntoinen työntekijä on työnantajan etu.

Ja ennen kaikkea yhteiskunnan pitäisi kannustaa ihmisiä löytämään oma tapansa liikkua. Kaikkien ei tarvitse olla crossfittaajia: sauvakävely luonnon helmassa tai polttopuiden hakkaaminen mökillä ovat myös hyviä liikunnan muotoja.

Jokaisen tulisi myös välillä tehdä asioita, jotka eivät ole niin mukavia. Jos elämässä ei koskaan joudu tekemään epämiellyttäviä ja vaikeita asioita, voi kriisin iskiessä joutua melkoiseen shokkiin. Mutta siitä shokista pitää palautua tarpeeksi nopeasti, jotta yhteiskunta kestää.

Se on maanpuolustusta, ja maanpuolustus kuuluu kaikille.