"Miinaprosessi lähettää vahvan viestin siitä, että Suomi toimii ripeästi ja yhtenäisesti" – Suomi irtaantuu Ottawan sopimuksesta
Eduskunta äänesti torstaina Ottawan sopimuksesta irtautumisen puolesta äänin 157–18.
Irtautumalla sopimuksesta Suomi antaa itselleen oikeuden ottaa jalkaväkimiinat käyttöön. Selvitys aloitettiin vuosi sitten.
– Tämä miinaprosessi lähettää vahvan viestin siitä, että Suomi toimii ripeästi ja yhtenäisesti puolustukseen liittyvissä asioissa, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) arvioi.
Ottawan sopimuksessa kielletään jalkaväkimiinojen käyttö, kehitys, hallussapito ja tuotto.
Sopimuksesta irrottautumista perustellaan kansallisen turvallisuuden takaamisella. Venäjän sodankäyntitapa Ukrainassa vaatii Häkkäsen mukaan reagointia. Venäjä käyttää jalkaväkeä massamaisesti hyökkäyksissään ja hyödyntää itse miinoitusta.
– Suomella on Nato-maista eniten maarajaa Venäjän kanssa. Miinat sopivat erityisen hyvin Suomen laajan ja rikkonaisen maaston puolustamiseen, puolustusministeriön tiedotteessa kerrotaan.
Jalkaväkimiinojen käyttöönotto on aiheuttanut jonkin verran huolta. Jalkaväkimiinoja jää usein sotien seurauksena maahan ja ne ovat aiheuttaneet maailmalla siviilien kuolemia kauan niiden alkuperäisen käytön jälkeen. Häkkänen kuitenkin rauhoittelee ja painottaa miinojen puolustuksellisia käyttötarkoituksia.
– Jalkaväkimiinojen avulla voidaan luoda viholliselle miinakauhua, joka hidastaa ja ohjaa hyökkääjän etenemistä ja vähentää omien sotilaidemme tappioita. Niiden avulla siis säästetään tavallisten suomalaisten reserviläisten henkiä, Häkkänen korostaa.
– Suomalainen miinoittaminen on myös vastuullista ja suunnitelmallista. Miinoja asennetaan maahan vain, jos maamme joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Merkitsemme miinat miinakarttoihin, jotta omat joukot voivat liikkua turvallisesti, puolustusministeriön tiedotteessa kerrotaan.
Häkkänen korostaa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla halutaan turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.
Irtautumisprosessi alkoi huhtikuun alussa. Tämän jälkeen Suomeen on kohdistettu painostusta, jotta se pysyisi mukana Ottawan sopimuksessa.
– Ratkaisua on jouduttu selittämään kansainvälisille kumppaneille, mutta olemme saaneet myös positiivista palautetta, sillä turvallisuustilanteemme ymmärretään, ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Petri Hakkarainen sanoo Ruotuväen toukokuussa julkaistussa artikkelissa.
Valtiosopimuksen irtisanomisesta päättää valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta tasavallan presidentti. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan.
