"Jalkaväkimiinat tulee tuottaa Suomessa" – valmistelut Ottawan sopimuksesta irtaantumiseksi käynnistyivät

Pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkosen mukaan kaikki Puolustusvoimien joukot voivat käyttää jalkaväkimiinoja saatuaan niihin koulutuksen, mutta niiden pääkäyttäjiä ovat pioneerit.

Ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Petri Hakkaraisen mukaan Suomeen on yritetty vaikuttaa, jotta se ei irtautuisi Ottawan sopimuksesta. Useat maat ovat pitäneet jalkaväkimiinoista tehtyä päätöstä valitettavana.

– Ratkaisua on jouduttu selittämään kansainvälisille kumppaneille, mutta olemme saaneet myös positiivista palautetta, sillä turvallisuustilanteemme ymmärretään.

Hakkaraisen mukaan aihe herättää paljon keskustelua. Suomella on kuitenkin kansainvälisessä asevalvonnassa maine aktiivisena ja rakentavana maana.

– Teemme jatkossakin töitä hyvän maineemme ja toimintamme uskottavuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi myös asevalvonnan alalla. Suomi on valmis käymään keskustelua ja perustelemaan linjausta eri relevanteilla foorumeilla, kuten asevalvontakokouksissa.

Kotimainen tuotanto tärkeää

Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela kertoo, että maanpuolustuksen toimintaympäristö on muuttunut sen jälkeen, kun Suomi liittyi osaksi Ottawan sopimusta vuonna 2012.

Tästä syystä puolustusministeriö antoi Puolustusvoimille toimeksiannon selvittää tarvetta täydentää suorituskykyjä jalkaväkimiinoilla.

Kuuselan mukaan teknologisesta kehityksestä huolimatta perinteinen jalkaväki on säilyttänyt merkityksensä sodankäynnissä. Uudet asejärjestelmät, kuten droonit, eivät ole täysin korvanneet perinteisiä sodankäynnin menetelmiä.

Kuuselan mukaan jalkaväkimiinojen tuotanto on maailmalla vähäistä. Tämä johtuu siitä, että Ottawan sopimus sitoo yli 150 sopimuksen allekirjoittanutta valtiota.

– Mikäli jalkaväkimiinajärjestelmä sopimuksen irtisanomisen jälkeen palautetaan Puolustusvoimien keinovalikoimaan, tulee jalkaväkimiinat tuottaa Suomessa, Kuusela toteaa.

Kuuselan mukaan jalkaväkimiinojen valmistaminen Suomessa edistäisi huoltovarmuutta. Jalkaväkimiina on yksinkertainen asejärjestelmä, joka on helppo valmistaa. 

– Sinänsä Ottawan sopimuksen irtisanomisen jälkeen en tunnista varsinaista estettä mahdollisuudelle hankkia jalkaväkimiinoja toisesta valtiosta, joka ei myöskään olisi sopimuksen jäsen. Tällä hetkellä tuo maajoukko on kuitenkin rajallinen, Kuusela toteaa.

Turvallisuus puhuttaa

Kuusela kertoo, että jalkaväkimiinoilla on mahdollista täydentää Puolustusvoimien suorituskykyjä osana kykyä pitkäkestoiseen sodankäyntiin niin kansallisin voimavaroin kuin osana Natoa.

Kuuselan mukaan jalkaväkimiinojen turvallisuus varmistetaan ensisijaisesti käyttöalueiden suunnittelulla ja rajoittamisella. Lähtökohta on, että miinoja käytetään vain alueilla, joista siviilit on evakuoitu.

– Siviiliväestöä tiedotetaan aktiivisesti vaarallisista alueista, asetetaan tarvittaessa liikkumisrajoituksia sekä mahdollisuuksien mukaan annetaan koulutusta toimintatavoista kohdattaessa epäilty räjähde, Kuusela kertoo.

Kuuselan mukaan miinojen laatu ja paikkatieto dokumentoidaan. Miinojen teknisen ja taktisen käytön lisäksi sotilaille koulutetaan niiden vastuullinen käyttö.

Mikkosen mukaan jalkaväkimiinoissa voi olla myös esimerkiksi erityyppisiä sensoreita, etähallittavuutta, itsetuho- ja deaktivoitumismekanismeja tai kaukolevittämismahdollisuus. Kuva: Eetu Kolehmainen

Miinoittamiseen ja pioneeritoimintaan liittyy olennaisesti suluttamisen käsite. Tämä tarkoittaa puolustavaa rakennelmaa, joka koostuu tyypillisesti miinoista sekä esteistä. Sillä pyritään estämään vihollisen liike määrätyllä alueella. 

– Jokaisesta toimeenpannusta miinoitteesta laaditaan suluteseloste, jossa on eritelty sulutteessa olevat miinatyypit, niiden lukumäärä, mahdolliset ansoitteet sekä sulutteen tarkka sijainti, Kuusela toteaa.

Kuuselan mukaan miinoja valmistaudutaan paikantamaan, tunnistamaan ja tekemään vaarattomaksi. Jatkuvaa raivaamisvalmiutta ylläpidetään sekä normaali- että poikkeusoloissa.

Jalkaväkimiina on monikäyttöinen ase

Pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkonen kertoo, että jalkaväkimiina on suunniteltu räjähtämään sotilaan läsnäolosta, yleensä suorasta kontaktista miinaan. Se haavoittaa yhden tai useamman henkilön, mutta voi myös tappaa.

Mikkosen mukaan miinoja käytetään hidastamaan vihollisen liikettä sekä aiheuttamaan sille tappioita. Kyse on pääasiassa puolustamiseen käytettävästä aseesta.

 – Jalkaväkimiinoilla kyetään lisäksi estämään alueiden ja rakennusten käyttöä, valvomaan katvealueita sekä vaikeuttamaan panssarimiinojen raivaamista, Mikkonen kertoo.

 Jalkaväkimiinoilla on myös pelotevaikutus. Ilmiötä kuvaillaan miinakauhun käsitteellä, mikä osoittaa, että aseella on voimakas psykologinen vaikutus sodankäynnissä.

– Kaikki Puolustusvoimien joukot voivat käyttää jalkaväkimiinoja saatuaan niihin koulutuksen, mutta niiden pääkäyttäjiä ovat pioneerit, jotka rakentavat miinoitteita ja esteitä sisältäviä sulutteita, Mikkonen toteaa.

Älykkäämmät ratkaisut

Mikkonen kertoo, että jalkaväkimiinoja on useita erilaisia tyyppejä. Ennen Ottawan sopimukseen liittymistä Suomessa käytettiin putki- ja sakaramiinoja.

Sakaramiinan toiminta perustuu maan pinnan yläpuolelle jäävään, sytyttimessä kiinni olevaan sakaralaukaisimeen. Miina räjähtää, kun sen päälle astutaan.

Putkimiinan toinen nimitys on lankamiina. Se on nimensä mukaisesti laukaisulangan kuormituksesta räjähtävä miina, jota voidaan käyttää niin metsässä kuin rakennetulla alueella.

– Suomeen mahdollisesti hankittavat miinat voivat olla yksinkertaisia putki- ja sakaramiinojen kaltaisia, mutta teknologisen kehityksen myötä miinat voivat olla myös kehittyneempiä, Mikkonen toteaa.