Siviilipalvelusvelvolliset virka-aputehtäviin?

Siviilipalveluskeskuksella ei nähdä tarvetta siviilipalveluksessa olevien hyödyntämiselle virka-aputehtävissä ilman tarkempaa selvittämistä. Sisäministeriön pelastusosastolla pidetään mahdollisena, että tietyt siviilipalveluksen jo suorittaneet henkilöt voisivat osallistua pelastustoimen tehtäviin.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi Ylelle 7.1. näkemyksensä siitä, että siviilipalveluksen pitäisi tukea kokonaisturvallisuutta nykyistä paremmin.

Ylen mukaan Kaikkonen näkee, että lainsäädännön tulisi mahdollistaa siviilipalvelusvelvollisten hyödyntäminen virka-aputehtävissä samalla tavalla kuin varusmiestenkin.

Kaikkonen kommentoi Ruotuväelle haastattelussaan marraskuun lehdessä asevelvollisuutta käsittelevään parlamentaarisen komitean liittyen, että hänen mielestään siviilipalveluksen pitäisi tuottaa enemmän maanpuolustuksellista hyötyä.

– Toivon, että myöskään siviilipalveluksen kehittämistä ei unohdeta tässä työssä. Sekin voisi mielestäni palvella nykyistä vielä hieman enemmän maanpuolustuksen intressiä, Kaikkonen lausui.

Siviilivaranto voitaisiin hyödyntää

Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska Sisäministeriön pelastusosastolta ajattelee, että ne siviilivarantoon kuuluvat, eli siviilipalvelustaan valmiiksi suorittaneet henkilöt, jotka ovat suorittaneet siviilipalveluksensa esimerkiksi pelastustoimen tai väestönsuojelun tehtävissä voisivat osallistua pelastustoimen virka-aputehtäviin.

– Tällaisen siviilipalvelun suorittanut siviilivarantoon kuuluva voisi tulla kysymykseen virka-avussa pelastustoimen tehtävissä, mikäli laki sen mahdollistaisi. Tällä hetkellä lain mukaisesti siviilivarantoon kuuluvien palvelus on mahdollista vasta liikekannallepanotilanteessa ja silloin palveluspaikat määrää Siviilipalveluskeskus ja varannon käytön palveluspaikkojen käyttöön niiden esityksestä, Ruuska selittää.

Tässä olisi kuitenkin kyse henkilöistä, jotka ovat jo suorittaneet siviilipalveluksensa, eikä sillä hetkellä siviilipalveluksessa olevista henkilöistä.

Siviilipalvelusvelvollisia voidaan Ruuskan mukaan voimassa olevan lainsäädännön puitteissa määrätä väestönsuojelutehtäviin poikkeusoloissa.

– Valmiuslaissa tarkoitettu, poikkeusoloissa tarvittaessa sovellettava väestönsuojeluvelvollisuus voi koskea myös siviilipalvelusvelvollisia.

Joukkojärjestelmä puuttuu

Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen Siviilipalveluskeskuksesta on sitä mieltä, että Kaikkosen ehdotus on kaunis ajatuksena, mutta käytännössä sillä on tietyt haasteensa.

– Käytäntö on kuitenkin sellainen, että kuukauden koulutusjaksolla on noin 150 velvollista yhdessä paikassa, ja sen jälkeen kaikki siirtyvät palveluspaikkoihinsa ympäri Suomea. Sellaista varusmiehiä vastaavaa joukkoa, mitä voisi liikutella, sitä ei vain ole, Reijonen kertoo.

Virka-aputehtävien osallistumiseen tarvittaisiin Reijosen mukaan organisoituja joukkoja, joilla olisi tietynlainen erityiskoulutus.

– Yksi mahdollisuus voisi tietenkin olla, että koulutettaisiin jotain tällaista erityisryhmää erityiseen tehtävään, mikä olisi sitten mobilisoitavissa, jos sitä tarvittaisiin.

Palveluspaikoille voisi olla haasteellista, jos velvollisen voisi lyhyellä varoitusajalla kutsua johonkin muualle, Reijonen pohtii.

– Se voisi varmaan jossain määrin heikentää palveluspaikkojen halukkuutta ottaa velvollista vastaan. Toivoisin, että se työpalvelu olisi jotenkin kytkettynä siihen tehtävään, johon henkilö on saanut erityistä koulutusta.

Reijonen ei näe, että Kaikkosen ehdottamalle muutokselle olisi tarvetta, ainakaan ilman tarpeiden selvittämistä.

– Jos tässä lähdettäisiin rakentamaan vielä jotain erillistä siviilipalvelusvelvollisten varautumisorganisaatiota, mihin tarpeeseen se oikeastaan vastaisi, ja onko se sellainen tarve, mihin nykyisillä toimilla ei voida vastata?