Kaikkonen kaipaa selkeyttä Euroopan puolustusyhteistyöhön

Suomi on mukana useissa eurooppalaisissa puolustusyhteistyöaloitteissa. Puolustusministeri Antti Kaikkonen toivoo ainakin osaa niistä tiiviimmin osaksi EU:n puolustusyhteistyötä.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö on puolustusministeri Antti Kaikkosen mielestä ottanut hänenkin ministeriaikanaan askelia eteenpäin, joskaan ei mitään jättiharppauksia. Kaikkosen ministeriura täyttää itsenäisyyspäivänä puolitoista vuotta.

– Euroopassa on kysyntää, ja sanoisin lisääntyvää kysyntää puolustusyhteistyölle, ja Suomi osaltaan tukee eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämistä. Näitä yhteistyömuotoja todella on aika useita. Suomen kannalta keskeistä on oman puolustuskykymme vahvistaminen, yhteistoimintakyvyn kehittäminen ja luonnollisesti kaikentyyppisten sotilaallisten uhkien ennalta ehkäisy, ja näitä tukevissa järjestelyissä haluamme olla mukana. Yhteistyö normaalioloissa on perusta mahdollisissa poikkeusoloissa tapahtuvalle yhteistyölle, Kaikkonen sanoo.

Kansainvälistä harjoitustoimintaa Suomella on ollut paljon, joskin koronapandemia vaikuttaa siihen juuri nyt. Kaikkonen mainitsee myös hybridiuhkien torjumisen ja Euroopan lähialueita vakauttavan kriisinhallintayhteistyön. EU:n piirissä puolustustutkimuksen rahoitus voi tuoda Suomelle konkreettistahyötyä.

Iso-Britannia pidetään perheessä

Suomi on EU-yhteistyön, pohjoismaisen yhteistyön ja Nato-kumppanuuden lisäksi muun muassa Saksan Iso-Britannian ja Ranskan vetämissä hankkeissa.

– Nämä kaikki kolme ovat keskeisiä eurooppalaisia valtioita ja on perusteltua tehdä yhteistyötä niiden kanssa. Oikeastaan tuo Ison-Britannian ero Euroopan unionista alleviivaa sitä, että tarvitaan puolustusyhteistyössä rakenteita, joilla Iso-Britannia on jatkossakin osa eurooppalaista perhettä turvallisuuden saralla, Kaikkonen sanoo.

– Nämä ovat tärkeitä työkaluja turvallisuuspoliittisen dialogin edistämisessä, suorituskyvyn ja yhteistoimintakyvyn kehittämisessä ja eurooppalaisen strategisen kulttuurin luomisessa. Mutta sanoisin kyllä niinkin, että Suomi on nyt niin monessa mukana, että meillä ei ole erityistä tarvetta haalia ainakaan enempää uusia samansukuisia yhteistyörakenteita, Kaikkonen toteaa.

Kaikkosen ministerikaudella on tiivistetty Suomen, Ruotsin ja Norjan kolmenkeskistä yhteistyötä osana pohjoismaista puolustusyhteistyötä Nordefcoa.

– Siinä katsotaan yhteistyömahdollisuuksia varsinkin pohjoisilla alueilla. Mutta ajan kanssa nähdään, missä näistä aloitteista on enemmän potentiaalia. Tällä hetkellä tällainen arviointi on vielä liian aikaista. Tietysti luontevinta olisi, että näistä ainakin osaa voitaisiin mahdollisesti entistä tiiviimmin saada osaksi EU:n puolustusyhteistyötä. Sekin osaltaan selkeyttäisi tätä yhteistyön karttaa, Kaikkonen pohtii.

Kaikkonen huomauttaa, että puolustusyhteistyön syventämiselle Ruotsin kanssa ei ole asetettu mitään rajoja.

Ruotsin kanssa ei aseta rajaa

Kaikkonen pitää merkittävänä askeleena Ruotsin uutta lakia, joka antaa mahdollisuuden sotilaalliseen avunantoon ja operointiin Suomen kanssa. Seuraaviakin askelia on mietitty.

– Esimerkiksi keskinäisten isäntämaajärjestelyjen luominen on merkittävä asia, joka on työlistalla tällä hetkellä. Siinä kestää aikansa vielä, että saadaan valmista, Kaikkonen kertoo.

Kaikkonen korostaa, että tiivistyvälle yhteistyölle on hyvä tuki sekä kansalaisten että poliitikkojen keskuudessa. Ruotsi on Suomelle mitä luontevin yhteistyökumppani, mutta ei kuitenkaan liittolainen.

– No en tätä nyt aivan puolustusliitoksi kutsuisi, mutta hyvä ja tiivistyvä yhteistyö meillä on ja vahva keskinäinen luottamus, ja on todettu, että emme aseta rajaa sille, kuinka pitkälle tässä yhteistyössä voidaan mennä. Minusta on hyvä edetä sellaiseen tahtiin kuin molemmissa maissa hyvältä tuntuu ja tähän mennessä askeleet ovat olleet kyllä yhteiset. Tuo Ruotsin kollega Peter Hultqvist on kyllä puolustusministerikollegoista tullut kaikista tutuimmaksi ja yhteydenpito on hyvin tiivistä, Kaikkonen sanoo.

Kaikkosen kalenterista löytyy puoleltatoista vuodeltaparisenkymmentä treffimerkintää Hultqvistin kanssa. Puolustusselonteko keväällä Kotimaassa pinnalla on nyt puolustusselonteon valmistelu, ja Kaikkonen arvioi sen saatavan eduskuntaan ensi vuoden maalis-huhtikuussa. Se pohjaa juuri valmistuneeseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, mutta siitä mennäänsyvemmin sotilaalliseen toimintaympäristöön ja sen analyysiin.

– Valitettavasti turvallisuuspoliittisia jännitteitä on Euroopassa ja myös Pohjois-Euroopassa aiempaa enemmän, Kaikkonen huomauttaa.

Hallitus on myös asettanut kaksi parlamentaarista komiteaa, toisen pohtimaan asevelvollisuuden kehittämistä ja toisen kriisinhallintaa. Kaikkosen mielestä parlamentaarinen työ on aina arvokasta, sillä puolustukseen liittyvissä kysymyksissä on oltava ”pitkät kaaret”.

– Hallitukset tulevat ja menevät, mutta Suomen puolustuksen pitää olla aina kunnossa. Odotan molemmilta hyvin pitkäjänteistä linjausta, joissa katsotaan mieluummin 10–20 vuoden päähän kuin vain parin-kolmen vuoden päähän, Kaikkonen sanoo.

Kaikkonen on itse esittänyt asevelvollisuuskomitean pohdittavaksi muun muassa kutsuntojen laajentamista myös naisikäluokkaan.

– Toivon, että myöskään siviilipalveluksen kehittämistä ei unohdeta tässä työssä. Sekin voisi mielestäni palvella nykyistä vielä hieman enemmän maanpuolustuksen intressiä, Kaikkonen toivoo.