Eino Nevalainen

Kuvassa telakan työntekijä stanssaamassa polvillaan teräslevyn päällä. Taustalla kutsuvieraita ja telakkahallia.

Stanssaaminen on perinteinen osa teräsleikkuuseremoniaa.

"Tämä on meille erityisen poikkeuksellinen päivä" – Neljännen Laivue 2020 -monitoimikorvetin rakennus aloitettiin tänään

Henri Hanhimäki

Pohjanmaa-luokan korvetteja rakennetaan Rauman telakalla limittäin.

Kipinät sinkoilevat, kun tarkasti ohjelmoitu leikkuri leikkaa miltei ääneti hiljentyneessä tehdashallissa. Hetki on juhlallinen, sillä kyseessä on Merivoimien neljännen Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetin ensimmäinen osa. Tarkemmin kyseessä on konehuone yhden laipio.

– Tämä on meille erityisen poikkeuksellinen päivä, projektijohtaja Jari Nieminen linjaa juhlavieraiden edessä.

Vain hetkeä aiemmin komentajakapteeni Pasi Honkanen, komentaja Vili Murto, Jukka Hujanen luokituslaitos Lloyd's Registeriltä, Rauman telakan omistaja Ari Salmi sekä telakan edustajat Petri Marjanen, Jukka-Pekka Ilola ja Jarno Aittomaa ovat stanssanneet eli painaneet taltan ja vasaran kanssa nimikirjaimensa metalliin.

Laivue 2020:ntä, eli Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetteja, rakennetaan parasta aikaa Rauman telakalla. Laivueeseen kuuluu kaikkiaan neljä alusta, joista viimeisimmän tuotanto aloitettiin tänään, 14. tammikuuta.

Kokonaista alusluokkaa rakennetaan limittäin

Ensimmäisen aluksen rakennus aloitettiin huhtikuussa 2024 ja se laskettiin vesille viime toukokuussa. Tällä hetkellä tätä korvettia varustetaan telakan rannassa. 
Tarkkaa päivämäärää laivan luovutukselle ei Rauman telakan toimitusjohtaja Mika Nieminen halua lähteä arvioimaan.

– Juhannuksena olisi hyvä keli, Nieminen naurahtaa.


Rauman telakan toimitusjohtaja Mika Nieminen toivoo, että alalle hakeutuisi lisää nuoria. Kuvassa ensimmäisen korvetti, joka laskettiin vesille viime keväänä. Kuva: Eino Nevalainen

Toisen korvetin tuotanto on myös hyvässä vauhdissa. Aluksen runko on jo valmis ja se on parasta aikaa maalattavana. Pian vuorossa olisi vesillelasku, mutta myös sen tarkempi ajankohta julkaistaan vasta myöhemmin.

Neljännen korvetin teräsleikkuuseremonian ohella tänään vietettiin kolmannen korvetin merkkipäivää, kun alukselle suoritettiin juhlallinen kölinlasku. 

Tilaisuudessa aluksen ensimmäiseksi koottu lohko laskettiin perinteisten onnenkolikkojen ja rakennuspukin päälle. Puolustusvoimia tilaisuudessa edustivat Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Sauli Rimmanen, laivan tuleva konepäällikkö insinööriluutnantti Juha-Pekka Honkanen sekä laivaprojektin päällikkö, insinöörikomentajakapteeni Jussi Penttilä.

Erityistä Pohjanmaa-luokan rakentamisessa onkin, että aluksia rakennetaan samanaikaisesti.

– Raumalla ei rakenneta laivoja peräkkäin vaan limittäin, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja, insinööriprikaatikenraali Juha-Matti Ylitalo avaa.

Tämä mahdollistaa oppien hyödyntämisen seuraavassa vaiheessa sekä tehostaa myös aikataulua.

– Sama rakentaja ei ehdi välissä katoamaan, vaan hän siirtyy oppiensa kanssa seuraavaan alukseen, toimitusjohtaja Nieminen summaa.

Rauman telakalla on hankkeen aikana siirrytty prosessijohtamiseen.

Korvettien nimet työn alla

Korvettien tuotantoon osallistuu runsaasti erilaisia kumppaniyrityksiä ja alihankkijoita. Tämän ansiosta hankkeen työllisyysvaikutukset ovat laajat ja hankkeen suorien työllisyysvaikutuksien kerrotaankin olevan Suomessa noin 3600 henkilötyövuotta.

Toisaalta hanke on kohdannut myös haasteita. Geopoliittisista syistä esimerkiksi raaka-aineiden ja työvoiman saatavuudessa on ollut haasteita.


Prikaatikenraali Ylitalo (oik.) nostaa, että Suomessa on osaamista sota-aluksen koko tuotantoprosessiin. Vasemmalla Mika Nieminen. Kuva: Eino Nevalainen

Merivoimat on ilmoittanut ottavansa Pohjanmaa-luokan neljä uudisrakennusta käyttöönsä vaiheittain vuosina 2027–2029.

– Jatkamme työtämme nyt oman projektiaikataulumme puitteissa, emmekä anna siitä sen tarkempaa minuuttiaikataulua. Aikataulun raami on se, mikä hankkeelle on suunniteltu, Nieminen toteaa. 

Insinööriprikaatinkenraali Ylitalon mukaan Puolustusvoimissa ollaan kokonaisuudessaan tyytyväisiä hankkeen etenemiseen.

Uusien korvettien nimiä ei ole vielä tiedotettu julkisuuteen.

– Tiedän, että asia on prosessissa, Ylitalo kommentoi nimiasiaa.

– Itse arvostettu tasavallan presidentti [Alexander Stubb] kävi vierailulla ja kyseli vähän samaa, Nieminen hymähtää.

Ruotuväki julkaisi syyskuussa artikkelin Pohjanmaa-luokan korvettien ominaisuuksista ja suorituskyvyistä. Se on luettavissa täältä.