Suomen historian suurinta sota-alusta varustetaan Raumalla
Ensimmäinen Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetti luovutetaan ensi keväänä.
Suuri joukko työmiehiä pyörii laivan ympärillä. Eräs kantaa aluksen sisään putkea, toinen jonkinlaista rautatankoa. Tyhjässä telakka-altaassa lepäävä alus näyttää vielä keskeneräiseltä. Kyseessä on ensimmäinen Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetti, joka laskettiin vesille toukokuussa. Mitä siellä oikein vielä tapahtuu?
– Aluksen varustelua ja asejärjestelmien asennuksia jatketaan, insinöörikomentaja ja Laivue 2020:n laivaprojektipäällikkö Björn Enroth tiivistää.
Rauma Marine Constructions valmistaa kokonaisuudessaan neljä uutta monitoimikorvettia Merivoimien tulevaisuuden selkärangaksi. Ensimmäinen laiva luovutetaan Puolustusvoimille keväällä 2026 ja koko laivueen on tarkoitus olla käytössä vuonna 2029.
Puitteet kunnossa
Aluksen varusteluun luetaan esimerkiksi majoitustilat. Miehistöä alukselle tulee noin 70 henkilöä, joten sinne asennetaan muun muassa runsaasti punkkia. Enroth kertoo, että lisämajoituskapasiteettiakin tulee kulloisenkin tehtävän vaatimusten mukaisesti.
Enroth huomauttaa, että alus kykenee toimimaan merellä yhtäjaksoisesti 14 vuorokauden ajan ja kulkemaan 3 500 merimailia. Pelkät nukkumatilat eivät siis riitä.
– Messejä eli ruokailutiloja ja saunoja tulee molempia kaksi kappaletta, Enroth avaa.
Suomen historian suurin ja suorituskykyisin sota-alus ei ole kuitenkaan mikään risteilylaiva.
– Ainoat ikkunat ovat ohjaamon ikkunat. Tämä ei tarkoita, että aluksesta ei näkisi muuten ulos, vaan sen mahdollistaa kattava video- ja valvontajärjestelmä, Enroth huomauttaa.
– Siellä on 17 ikkunaa ohjaamossa, Rauma Marine Constructionsin projektijohtaja, kommodori (evp) Timo Ståhlhammar tarkentaa.
Pohjanmaa-luokan aluksissa miehistön vahvuus tulee olemaan noin 70 henkeä. Havainnekuva: Puolustusvoimat
Moderniin sota-alukseen tarvitaan valtava määrä varustusta myös silmien ulottumattomiin. Enroth kertoo, että pelkästään sähkökaapelia Pohjanmaa-luokan alukseen asennetaan kymmeniä tuhansia kilometrejä.
Enrothin mukaan valtaosa aluksen laitteista ja komponenteista oli kuitenkin asennettu laivaan jo ennen toukokuista vesillelaskuseremoniaa. Esimerkiksi putkisto asennettiin pitkälti paikoilleen jo lohkovaiheessa, jolloin runko ei ollut vielä koottuna.
– Alus on rakennettu yhteensä 22 erillisestä lohkosta, jotka on hitsattu yhteen muodostaen 117 metriä pitkän ja 16 metriä leveän aluksen. Masto muodostaa aluksen 23. lohkon ja ainoan, joka ei ole rakenteeltaan terästä vaan komposiittia, Enroth täsmentää.
Suorituskyvyt huippuluokkaa
Alukset ovat paitsi Merivoimien historian suurimmat, myös suorituskykyisimmät. Asejärjestelmät ovat luonnollisesti modernit, mutta myös propulsiokoneisto on uudenlainen.
– CODELAG (Combined Diesel Electric and Gas) eli yhdistetty kaasuturbiinin ja sähkömoottoreiden propulsiokoneisto mahdollistaa joustavan ja kulloisenkin tehtävän mukaisen operointikyvyn. Koneistoja kyetään käyttämään joustavasti ja energiatehokkaasti, Enroth kertoo.
Enroth selventää, että telakka vastaa aluksen varustelusta ja teknisestä toimivuudesta. Saab, jonka vastuulla aluksen taistelujärjestelmät pääosin ovat, jatkaa samanaikaisesti niiden käyttöönoton valmistelutyötä.
Pohjanmaa-luokan asejärjestelmän selkärankana toimii Saabin 9LV-taistelunjohtojärjestelmä. Se tukee kolmiulotteista sodankäyntiä mahdollistaen taistelun ilmassa, pinnalla ja pinnan alapuolella.
Pinta-aluksia ja sukellusveneitä vastaan aseistuksena toimii israelilainen Gabriel-meritorjuntaohjus ja ruotsalainen Torped 47 -torpedo.
Lisäksi merimiinat mahdollistavat vaikutuksen pinnalla ja pinnan alapuolella. Vesillelaskuseremonian yhteydessä puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) oli erityisen ylpeä siitä, että merimiinat ovat suomalaista tekoa.
– Merimiinat toki tulevat Suomesta, kun maailman parhaat merimiinat ovat pitkällisen teknologian kehittämisen tuloksena suomalaisia, Häkkänen sanoi puheessaan toukokuussa.
Ilmataistelun ytimessä on puolestaan yhdysvaltalaisen Raytheonin suunnittelema Evolved Sea Sparrow Missile -ilmatorjuntaohjus.
Aluksen suorituskyky on siis valtava. Se on kuitenkin onnistuttu mitoittamaan tiiviiseen kokoon.
– Maailmalla vastaavilla suorituskyvyillä varustetut alukset ovat helposti 30-40 metriä pidempiä, Enroth huomauttaa.
Monitoimikorvetin toimintamatka on noin 3500 merimailia eli 6482 kilometriä. Yhtäjaksoisesti se voi purjehtia 14 vuorokauden ajan. Havainnekuva: Puolustusvoimat
Enroth kertoo, että asejärjestelmille tehdään laaja käyttöönottovaihe ja lopulta ne liitetään osaksi Saabin taistelujärjestelmän johtojärjestelmää.
– Asejärjestelmät tulevat olemaan asennetut jo ennen luovutusta ja täysin käyttöönotetut aluksen IOC:n (Initial Operational Capability) eli alustavan operatiivisen valmiuden yhteydessä vuonna 2027, Enroth täsmentää.
Enroth kertoo, että aluksen toimintaa testataan hyvin laajasti ennen luovutusta Puolustusvoimille.
– Telakka vastaa aluksen testaamisesta ja miehittämisestä aluksen luovutukseen saakka. Puolustusvoimien Logistiikkalaitos ja Merivoimat osallistuvat testausvaiheeseen valvomalla, että järjestelmät toimivat asianmukaisesti ja että ne on rakennettu sopimusten mukaisesti.
Ståhlhammar kuitenkin huomauttaa, että testaaminen ei kokonaisuudessaan lopu luovutuspäivään, vaan osa kokeista jää suoritettavaksi luovutuksen jälkeiseen aikaan. Tällöin alusta testaa Merivoimien miehistö.
Säiden armoilla
Aluksen runko rakennettiin uudessa monitoimihallissa, josta se tuotiin ulos toukokuun alussa. Enroth kertoo, että aluksen maston asentaminen ei ollut mahdollista sisätiloissa, koska nostokorkeus hallissa ei sitä sallinut.
Se asennettiin paikoilleen kuivatelakassa, minkä jälkeen vesillelaskua juhlittiin 21. toukokuuta. Nyt työt jatkuvat ulkona.
– Se ei eroa käytännössä mitenkään muuten kuin että nyt olemme säiden armoilla, Ståhlhammar tiivistää.
Työt siis jatkuvat, kunnes ensi keväänä on aika juhlistaa ensimmäisen Pohjanmaa-luokan aluksen valmistumista ja luovutusta Puolustusvoimille.
