Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kohti työelämää, tahdissa – mars!

Intti vie aikaa muulta elämältä, mutta tarjoaa hyödyllistä oppia muun muassa täsmällisyydestä, vastuunkannosta ja ryhmässä toimimisesta. Onko poterosta helpompi ponnistaa työmaailmaan?

"Onko tästä mitään hyötyä?" on kysymys, jota moni asepalvelusta suorittava saattaa aamujen seassa aika ajoin pohtia. Haluan uskoa vastauksen olevan jatkossa yhä useammalle kyllä. 

Nykyisellään palvelustehtävä määrittää asepalveluksesta saatavaa hyötyä todella paljon. Tietyt koulutushaarat mahdollistavat valtakunnallisesti huomioitujen koulutusten ja kurssien suorittamisen. Esimerkiksi sotilaskeittäjien suorittama hygieniapassikoulutus tai lääkintämiesten ensiapukurssit voivat kantaa toisten hakijoiden ohi siviilityönhaussa.

Tapasin lokakuussa reportaasia tehdessäni suuren joukon Tullin työntekijöitä. Yllätyin kuullessani, että todella moni heistä hyötyy intissä saaduista opeista päivittäisessä työssään. Useassa keskustelussa nousi esille sotilaspoliisina saadun voimankäyttökoulutuksen merkitys.

Suuri osa asevelvollisista suorittaa palveluksensa tehtävässä, josta ei saa minkään alan virallista pätevyyttä. Kurssien tarjoaminen laajemmin olisi hyvä tapa sujuvoittaa asevelvollisten siirtymää valtion palveluksesta työelämään. Jos tavan jääkäri voisi halutessaan hankkia vaikkapa hygieniapassin palvelusajalla, yleinen kiinnostus asepalveluksen suorittamiseen voisi niin ikään kasvaa.

Erinäisten kurssien lisäksi myös Puolustusvoimien johtajakoulutus parantaa asevelvollisten mahdollisuuksia saada etumatkaa työllistymisjuoksussa. 

Ali- ja reserviupseerien saama koulutus perustuu niin sanottuun syväjohtamisen malliin, joka korostaa alaisen kohtaamista yksilönä ja jatkuvaa johtajana kehittymistä. Vuonna 1998 kehitetyn mallin vaikutus näkyy läpi suomalaisen yrityskentän, ja intissä saadusta johtamiskokemuksesta voi hyötyä etenkin uran alkuvaiheessa.

Varusmiesjohtajana saadut onnistumisen kokemukset voivat kantaa yllättävänkin pitkälle. Svenska Ylen kyselytutkimukseen vastanneista 30 suurimman suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajista yli 40 prosenttia on käynyt reserviupseerikoulun. 

On selvää, että valmiiksi johtamisesta kiinnostuneet hakeutuvat intissä vastuutehtäviin, mutta osalle kipinä johtamiseen saattaa syttyä yllätyksenä saadun AUK-paikan myötä. Palvelus tarjoaa hyvät puitteet omien johtamiskykyjen kokeiluun ja kehittämiseen.

Valtion palveluksessa suoritettu johtamiskoulutus on joissakin tapauksissa muunnettavissa opintopisteiksi intin jälkeen. Tällä hetkellä käytännöt vaihtelevat kuitenkin tutkintojen ja oppilaitosten välillä kohtuuttoman paljon. AUK:in ja RUK:in pitäisi olla selkeämmin hyväksiluettavissa – tässä on näytön paikka korkeakouluille.

Työnantaja ei saa lain mukaan kysyä asepalveluksen suorittamisesta tai esimerkiksi sotilasarvosta työhaastattelussa, joten töitä hakevan reserviläisen kannattaa mainita harmaissa saamastaan kokemuksesta ansioluettelossaan. 

Vaikka intin merkitys työnhaussa on ajan myötä laimentunut, asepalveluksessa saatuja taitoja arvostetaan yhä. Esimerkiksi ryhmätyötaidot sekä täsmällisyys ja järjestelmällisyys ovat haluttuja ominaisuuksia työelämässä.

Varusmiestoimittajana olen itse etuoikeutetussa asemassa – palvelustehtäväni tarjoaa erinomaiset edellytykset esimerkiksi verkostoitumiselle, kirjoittajana kehittymiselle ja ylipäätään työkokemuksen keräämiselle. 

Erityistehtävissä palvelevat asevelvolliset toimivat pitkälti siviilityöpaikkaa muistuttavassa ympäristössä, ja saavat kotiutuessaan työtodistusta vastaavan dokumentin. 

Maanpuolustustahdon ylläpitämisen kannalta on olennaista kehittää asepalvelusta yhä enemmän myös työelämän tarpeita vastaavaksi. Puolustusvoimien on elettävä ajassa mukana, sillä motivoitunut taistelija oppii sodanajan taidot paljon nohevammin kuin ihminen, joka kokee hukkaavansa aikaansa intissä.