Yhteiskunnan portinvartijat

Auringonvalo heijastuu lentokoneen siivistä, kun se halkoo ilmaa Helsinki-Vantaan lentokentän yllä. Kyseessä on Thaimaan Bangkokista palaava Finnairin kone, joka tuo rahtia Aasiasta. 

Matkustajaliikenteen vähentyminen covid-pandemian myötä ei ole hiljentänyt lentoasemaa, jonka läpi kulkee vuodessa rahtia yli 40 miljoonan lähetyksen edestä. 

Hallitun laskeutumisen jälkeen marshallereiksi kutsutut lentoaseman työntekijät ohjaavat jyrisevän koneen oikealle pysäköintipaikalle, jossa tullitarkastaja Jussi Planting seuraa tilannetta tullikoiransa kanssa. 

Planting työskentelee Lentotullissa, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa ulkomaankaupan sujuvuuden varmistaminen ja rajoitusten alaisten tuotteiden valvonta lentoliikenteessä. 

Lentotullin vastuulla on varmistaa, ettei Bangkokista saapunut kone kuljeta vaaraksi olevaa kiellettyä tai rajoitettua tavaraa, kuten huumausaineita tai räjähteitä. 

Plantingin työpari Hamba bah lotta eli tuttavallisemmin Jutta on huumausainekoiraksi koulutettu labradorinnoutaja, joka on saatu lahjaksi Venäjän tullilta 25-vuotisen tulliyhteistyön kunniaksi.

Jutta odottaa kärsivällisesti työhön pääsyä lentokentän hälinästä välittämättä. Plantingin mukaan koirat totutetaan ensimmäisenä ikävuotenaan vaihteleviin työoloihin kouluttajan pitämässä ympäristöopissa.

– Tämähän on hyvin haastava ympäristö koiralle työskennellä: on paljon ihmisiä ja isoja koneita, ja kaikki liikkuu nopeasti, Planting kertoo.

Koneen ruuma avataan ja rahtia aletaan ripeästi tyhjentää rekkoihin, jotka kuljettavat tuontitavaran Postin Helsinki-Vantaan yksikköön. 

Riskejä etsitään aktiivisesti

Postin yksikössä Lentotullin työntekijät ovat valmiina tekemään rahdille asianmukaiset tarkastukset. 

Riskiprofiloinnin pohjalta valittuja kohteita sekä satunnaistarkastuksiin otettavia paketteja liukuu suurta postihallia halkovia liukuhihnoja pitkin sinisillä pressukankailla suojattuun toimipisteeseen. 

Siellä postitullin työntekijät skannaavat paketit läpivalaisulaitteen avulla, ja kyseenalaiset lähetykset avataan lisätutkimuksia varten. 

Laittomaksi epäiltyjä jauheita tai nesteitä sisältävät pakkaukset avataan turvallisuussyistä vetokaapissa, ja tullitarkastaja ottaa niistä näytteet. 

Postitullissa työskentelevän Mikko Karhusen mukaan yksiköstä löytyy laite, jolla esimerkiksi huumausaineita voidaan suuntaa-antavasti todeta, mutta tarkemmat tutkimukset tehdään Espoossa sijaitsevassa tullilaboratoriossa.

Karhunen kertoo hakeutuneensa Tulliin alunperin toimistotyöhön, mutta siirtyneensä sittemmin tullitarkastajan tehtäviin talon sisäisen koulutuksen kautta. 

Tullitarkastajan työhön liittyvät olennaisesti toimivalta- ja voimankäyttökoulutukset – pohjaa näihin Karhunen kertoo saaneensa varusmiespalveluksesta.

– Saan paljon hyötyä ja arvostusta siitä, että olen käynyt sotilaspoliisilinjan: siitä hyötyy tehtävissä, joissa voimankäyttöä tarvitaan, Karhunen toteaa.

Osa tarkastetuista lähetyksistä otetaan Tullin haltuun, mutta suurin osa palaa alati soljuvaan postivirtaan liukuhihnoille. 

Hihnoja pitkin rahti kulkee eri puolille hallia, ja se lajitellaan paikkakuntien nimillä varustettuihin metallikoreihin.

Tullitarkastaja Jussi Planting pääsi koiranohjaajaksi vuonna 2019 Hamba bah lotan saapuessa Moskovasta. Kuva: Oona Myöhänen

Turvallisuutta yhteistyön kautta

Tullitarkastaja Planting ja Jutta-koira saapuvat myös halliin. – Etsi, Planting sanoo koiralle, joka hölköttää nuuhkimaan metallikoreja. 

Planting on palvellut Tullia 20-vuotisen uransa aikana monessa tehtävässä rikostutkinnasta tavara- ja varastonvalvontaan sekä PTR-yhteistoiminnan koordinointiin.

PTR-yhteistoiminnan eli Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välisen yhteistyön kehittäminen on tärkeä projekti Tullille.

Näiden kolmen tehtävät on säädetty osittain päällekkäisiksi, jotta viranomaisilla olisi edellytykset suorittaa toisen päävastuullisen toimijan tehtäviä tarvittaessa.

Osana viranomaisyhteistyötä Helsinki-Vantaan lentokentällä järjestetään säännöllisesti harjoituksia, joissa on käsitelty esimerkiksi säteily- ja tartuntatautiturvallisuutta.

Planting kävelee koiransa perässä ja kertoo kotimaisen yhteistyön lisäksi kansainvälisen yhteistoiminnan olevan keskeistä Tullille. – Euroopan unionikin on alkujaan ennen kaikkea tulliliitto, hän muistuttaa.

EU:n sisärajoja koskevat yhteiset pelisäännöt, ja alueen tullit tekevät yhteistyötä esimerkiksi rikostutkinnassa.
 
Plantingin mukaan Tullin työntekijät voivat myös lähteä hakemaan osaamista ja uusia näkökulmia niin sanottuun virkamiesvaihtoon Eurooppaan tai kauemmaksikin. 

Vaihdossa tullilaiset pääsevät seuraamaan jonkin toisen maan tullin toimintaa ja tekemään myös töitä ulkomaisten kollegojensa rinnalla. Planting kertoo hyödyntäneensä vaihtomahdollisuutta itsekin.

Lisäksi Tullista on mahdollista lähteä osallistumaan siviilikriisinhallintaoperaatioihin eri puolille maailmaa.

Missä ihmiset, siellä Tulli

Rokotuskampanjoiden ansiosta myös matkustajaliikenne näyttää virkoamisen merkkejä, kun ihmisjoukko purkautuu Helsinki-Vantaan lentokentälle juuri saapuneesta Lontoon-koneesta. 

Matkustajat kulkevat passintarkastusten kautta noutamaan matkatavaroitaan, ja seuraavaksi heitä vastassa on tullin tarkastuspiste. On valittava yksi kahdesta väyläkyltistä: vihreällä merkitty "ei tullattavaa" tai punaisella merkitty "tullattavaa".

Matkustajavalvontatehtävissä työskentelevälle tullitarkastajalle Iidalle kiinnostavinta työssä on lentoaseman ainutlaatuisuus työympäristönä, yhdessä tekeminen ja eri puolilta maailmaa matkustavien ihmisten tapaaminen.

– Harva voi sanoa jutelleensa esimerkiksi Pohjois-Koreasta tulleen ihmisen kanssa, Iida toteaa.

Iida esiintyy yksityisyyden suojaamiseksi tässä jutussa pelkällä etunimellään.

Tullitarkastajat valvovat matkustajien kulkua vihreällä kaistalla, kun huumausainekoira haistelee ohikulkijoiden matkatavaroita ja vaatteita.

Koiran merkkaamat sekä työntekijöiden puhuttelussa mielenkiinnon herättäneet kulkijat ohjataan tullin tarkastustiskille, jossa heidän matkustusasiakirjansa katsotaan läpi uudemman kerran, ja heidän matkatavaroitaan voidaan tarvittaessa tutkia esimerkiksi läpivalaisemalla.

Suurin osa ihmisistä saa jatkaa matkaansa, mutta erään matkustajan matkatavaroissa ilmenee ongelma. 

Mies on ilmoittanut, ettei hänellä ole tullattavaa, mutta tullitarkastajan puhuttelussa ilmenee, että hänellä on mukanaan Englannin-tuliaisia yli neljän tuhannen euron arvosta.

Brexitin myötä matkustaja saapuu EU:n ulkopuolelta, jolloin matkustajatuonnin verottomuusraja on 430 euroa. Tämän arvon ylittävä tuontitavara täytyy tullata.

Iida selittää tilanteen hämmentyneelle matkustajalle, ja ottaa yhteyttä esihenkilöönsä. Mies ohjataan toimistoon tullaamaan tuomisensa, ja väärän kaistavalinnan vuoksi hänen maksettavakseen tulee korotettu vero.

– Koska tullaamattomien tuliaisten arvo ylitti 2500 euroa, matkustajaa voitaisiin epäillä veropetoksesta, Iida selittää.

Ennen tulliuraansa Iida on suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen, ja toiminut Puolustusvoimien sopimussotilaana sekä Rajavartiolaitoksen palveluksessa. 

Kun tavara- ja liikenneturvallisuus on varmistettu, rahdin matka jatkuu eri puolille Suomea. Kuva: Juho Lehtonen

Merirajat valvonnassa

Raikas tuuli puhaltaa Vuosaaren sataman läpi, ja tyhjällä parkkipaikalla voi tuntea meren tuoksun. 

Parkkipaikan 13 rekkaruutua täyttyvät vähän ajan kuluttua Meritullin työntekijöiden alkaessa tarkastaa päivittäisestä Saksan-laivasta virtaavaa rekkaletkaa.

Satunnaistarkastuksiin valitut rekat ajavat ohjatusti niille varattuihin ruutuihin, ja sammuttavat moottorinsa.

Noin 180 henkeä työllistävällä meritullilla on tärkeä tehtävä: sen läpi kulkee 90 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista, joiden tavaraturvallisuus sen on varmistettava. 

Valtaosa saapuvasta rahdista on kulutustavaraa, joka kulkee satamista päivittäistavarakauppoihin ja erikoisliikkeisiin eri puolille Suomea. Erityisen tarkassa valvonnassa ovat elintarvikkeet ja ihoa vasten tulevat tuotteet, kuten kosmetiikka ja vaatteet. 

Kun tarkastettavat rekat on saatu siistiin riviin, vuoropäällikkö Marjuli Talsi kävelee ensimmäisen odottavan ajoneuvon luo puhuttelemaan kuljettajaa.

Talsi pyytää kuljettajalta sujuvalla venäjän kielellä tarkastettavat asiakirjat – tärkeimpinä ajokortin ja rahtikirjan, josta selviää rekan lastin luonne. 

Kun asiakirjat on tarkistettu, Talsi lähtee kiertämään rekkaa ympäri tarkastaakseen sen kunnon. 

Kuljetuskaluston kelpoisuuden valvonta kuuluu myös Meritullin tehtäviin, sillä esimerkiksi katsastamattomat raskaan liikenteen ajoneuvot olisivat vaaraksi kotimaan liikenneturvallisuudelle.

Kun Talsi on tyytyväinen rekan kuntoon, hän siirtyy puhuttamaan seuraavaa kuljettajaa.

Talsin mukaan etevä Meritullin tullitarkastaja omaa hyvät hermot ja ihmistaidot, sekä halun ottaa asioista selvää. Myös ulkotyössä viihtyminen ja itseohjautuvuus ovat hyödyksi.

– Jokainen päivä on erilainen, Talsi kertoo hymyillen.

Työtä vai leikkiä

Koiranohjaajana työskentelevä tullitarkastaja Susanna Kuutti kiertää parkkialueen toisella puolella rekkoja työparinsa, labradorinnoutaja Nekun kanssa.

Koiran nenä käy jatkuvasti sen etsiessä hajujälkiä laittomista huumausaineista. Saapuessa yhden rekan peräosan luokse koira osoittaa merkkejä mahdollisesta löydöksestä, ja Kuutti päästää sen irti etsimään hajun lähdettä.

Hetken kuluttua koira pysähtyy pitämään kuonoaan rekan vararenkaan päällä. Tätä kutsutaan passiiviseksi ilmaisuksi, ja koiranohjaaja kurottaa kädellään merkatun vararenkaan sisään. 

Vararenkaasta paljastuu marihuanapaketti. Kun toinen tullitarkastaja ottaa pakkauksen talteen, Kuutti palkitsee työparinsa kehuilla ja herkulla. 

Meritulli paljastaa kiellettyä tavaraa viikoittain, ja törkeitä huumausaineen salakuljetuksia tulee ilmi kymmenestä kahteenkymmeneen vuodessa. Tällä kertaa kyseessä on kuitenkin harjoitus: kannabiskätkö on laitettu vararenkaaseen tullitarkastajien toimesta.

Kuutin mukaan koirat ovat Tullille tärkeä apuväline, ja niitä koulutetaan moniin eri tarkoituksiin – tutumpien huumausainekoirien lisäksi on muun muassa ruoka- ja nuuskakoiria. 

Tullikoirina käytetään pääsääntöisesti metsästyskäyttöisiä labradorinnoutajia, ja ne palvelevat terveydentilasta riippuen noin kahdeksaan ikävuoteen asti. 

Koirien koulutuksessa painottuu leikin kautta oppiminen, sillä se motivoi niitä palvelualttiuteen. Esimerkiksi huumausaineiden etsiminen voi olla mukavaa tekemistä yhdessä luotettavan ohjaajan kanssa.

– Se on heille leikki, ei voi sanoa että se olisi heille työtä, Kuutti kuvaa.

Tullitarkastaja Susanna Kuutin mukaan koirien työturvallisuus otetaan Tullissa vakavasti. Kuva: Juho Lehtonen

Polku jokaiselle

Vuonna 1980 Meritullin tulliylitarkastaja Ari Peltonen suoritti varusmiespalvelustaan Hyrylässä Helsingin ilmatorjuntarykmentissä. Nuori mies oli hankkinut armeijassa rekkakortin ja pohti työvaihtoehtojaan.

Varusmiestoimikunnan järjestämässä uraohjauksessa Peltonen sai kuulla Tullin erityislaatuisesta koulutusmallista – tullialan koulutus toteutetaan henkilöstökoulutuksena, eli laitos kouluttaa työntekijänsä itse, ja vaihtoehtoja aukeaa uudelle tullilaiselle moneen suuntaan. 

Varusmiespalveluksessa rekkojen kanssa tekemisissä ollut Peltonen kiinnostui raskaasta liikenteestä yhä enemmän, ja nyt hän toimii raskaan liikenteen valvonnan asiantuntijatehtävissä Meritullissa. 

Pitkään uraan on mahtunut monenlaista – Peltonen on muun muassa löytänyt suuren määrän innovatiivisia kätkötiloja, joita salakuljettajat ovat kehittäneet.

– Karumpi tapaus oli, kun kahdessa rekassa kuljetettiin pimeänä kovan luokan myrkkyä, syanidia. Rekat ajoivat Helsingin keskustan läpi matkustajaterminaaliin ennen kuin jäivät kiinni, Peltonen muistelee. 

Peltonen arvostaa työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tulli todella on yhteiskunnan suojelija.