Asekauppa kasvoi koronasta huolimatta – sotatalouden professori avaa miksi näin

Aseteollisuus on jatkanut kasvuaan jo monen vuoden ajan. Kasvua selittävät jännittynyt turvallisuustilanne sekä globaali talouskasvu.

Vaikka maailmantalous on supistunut koronapandemian seurauksena, asekauppa jatkaa kasvuaan. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti Siprin viime viikolla julkaiseman raportin mukaan aseteollisuuden sadan suurimman yrityksen myynti kasvoi 1,3 prosenttia vuonna 2020.

Liikevaihto kasvoi, vaikka globaali talouskasvu supistui viime vuonna koronan seurauksena 3,1 prosenttia.

Suurimpien yritysten liikevaihto oli Siprin mukaan 531 miljardia dollaria. Tämä määrä on suurempi kuin koko Belgian bruttokansantuote viime vuonna.

– Aseteollisuuden jättejä suojasi sotilastarvikkeiden ja -palveluiden pysyvä kysyntä. Suuressa osassa maailmaa sotilasmenot kasvoivat ja jotkin hallitukset jopa kiihdyttivät maksujaan aseteollisuudelle pienentääkseen koronakriisin vaikutusta, Siprin tutkija Alexandra Marksteiner avaa tilannetta järjestön tiedotteessa.

Grafiikka: Laura-Maria Tikkanen

Jännittynyt turvallisuustilanne lisää aseiden kysyntää

Puolustusmenot ovat kasvaneet Siprin mukaan jo useamman vuoden ajan.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen kertoo, että kasvua selittää kaksi tekijää.

Tärkeimmäksi niistä hän nostaa turvallisuustilanteen huonontumisen. Esimerkkinä tästä hän nostaa Venäjän ja Ukrainan tilanteen sekä Venäjään kohdistuneet lännen talouspakotteet, joiden myötä sotilaallisen konfliktin uhkan voidaan nähdä kasvaneen.

– Jos valtioiden väliset suhteet kiristyvät voidaan varautua aseelliseen selkkaukseen. Silloin moni valtio hankkii lisää aseita, Lehtonen selostaa.

Vastaavasti maanpuolustuksen näkökulmasta rennompina aikoina voidaan havaita aseteollisuuden kysynnän laskevan. Esimerkiksi kylmän sodan loputtua sekä Yhdysvaltojen että Venäjän asevarusteluun käytetty rahamäärä romahti. Turvallisempi poliittinen ilmapiiri oli havaittavissa suurvaltojen lisäksi myös muiden valtioiden asevarustelussa.

– Kun suoritin vuonna 1988 varusmiespalvelusta, meille kerrottiin turvallisuuspolitiikan oppikirjassa, että Ruotsi käyttää noin 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan asevarusteluun. Nykyään summa on noin 1,3 prosenttia, Lehtonen muistelee.

Tällä hetkellä alan suurin toimija on Yhdysvallat. Kaikki maailman viisi suurinta asevalmistajaa ovat yhdysvaltalaisia ja sadasta suurimmasta yrityksestä 54 on amerikkalaisia.

Lehtonen ennustaa tulevaisuudessa Yhdysvaltojen poliittisen ja sotilaallisen vallan pienenevän roolin vaikuttavan asekaupan kasvuun.

– Yhdysvalloille on tärkeää säilyttää teknologinen ylivoima asekentällä ja olla ylivoimainen teknologisesti kaikkia vastustajia vastaan.

Jotta se voisi säilyttää asemansa aseteollisuuden johtajana, Yhdysvaltojen tulisi kehittää entistä enemmän aseteollisuuttaan. Tämän seurauksena myös sen kilpailijavaltiot kasvattavat asemenoja, mikä aiheuttaa asekaupan kasvun noidankehän.

Inflaatio korottaa hintoja

Toiseksi merkittäväksi tekijäksi asekaupan kasvulle Lehtonen nostaa yleisen talouskasvun. Sen seurauksena muun muassa aseiden hinnat ovat kasvaneet, millä on seurauksia koko alan kehitykseen.

– Yleisesti, koska meillä on jatkuvasti inflaatiota, vaikka reaalimääräinen asehankintamäärä pysyisi samana, aseiden rahallinen arvo kasvaa inflaation seurauksena, Lehtonen selittää.

Esimerkiksi Nato-maiden tulisi käyttää kaksi prosenttia kansantuotteestaanpuolustusmenoihin. Mikäli valtiot käyttävät määrätyn osuuden bruttokansantuotteestaan varustelumenoihin, talouskasvu kasvattaa automaattisesti puolustusmenoja ja materiaalihankintoja.

Viimeisin suomalainen yritys Siprin sadan suurimman asevalmistajan listalla oli Patria vuonna 2013. Kuvassa Patrian XA-180 kuljetuspanssariajoneuvo. Kuva: Puolustusvoimat

Asehankinnat kuin tien rakennus

Lehtonen ei kerro olevansa yllättynyt asekaupan kasvusta koronapandemiasta huolimatta. Siihen on yksinkertainen syy – asekaupat ovat kymmenien vuosien suunnittelun ja pitkien prosessien tulosta. Nykyiset kaupat on tehty jo ennen koronaa, eikä pandemia ole vaikuttanut niihin.

– Asekauppa on pitkäluontoista ja infrastruktuuriluonteista, samalla tavalla kuin teiden rakentaminen, junahankinnat tai talon rakentaminen. Kysymys siitä, miten korona on vaikuttanut asekauppaan, on vähän sama kuin kysyisi, miten korona on vaikuttanut tienrakentamiseen, Lehtonen vertailee.

– Minkään maan teiden rakentaminen ei ole pysähtynyt koronan takia, vaan se on vaikuttanut enemmänkin palveluihin, kuten matkustamiseen ja ravintola-alaan.

Infrastruktuuriluonteisuudella Lehtonen tarkoittaa aseiden uusimista, kun aikaisemmat varusteet saavuttavat niiden käyttöiän lopun. Esimerkiksi Ilmavoimien HX-hankkeessa, jossa päätettiin viime viikolla F-35-hävittäjien hankinnasta, oli kyse vanhojen hävittäjien uusimisesta.

– Aseteollisuudessa myynnit ja syklit noudattavat pidempiä syklejä kuin korona, Lehtonen painottaa.

Toisaalta Siprin tilastosta löytyy myös poikkeuksia. Esimerkiksi ranskalainen asevalmistaja Thales kertoi myynnin supistuneen noin kuusi prosenttia koronasulkujen seurauksena. Osa yrityksistä on kertonut myös tuotantoketjuhäiriöiden ja toimitusten viivästymisen vaikuttaneen negatiivisesti liikevaihtoon.

Turvallisuuspolitiikkaa analysoiva kansainvälinen järjestö The International Institute of Strategic Studiesin raportti ennustaa koronavaikutusten näkyvän viiveellä seuraavien vuosien aikana. Arvio voi hyvin pitää paikkaansa, koska viive nähtiin myös vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen.  

Jääkin nähtäväksi, mikä on koronapandemian lopullinen vaikutus aseteollisuuteen.