Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Nea Holopainen

Kuvassa Suomen valitsema Lockheed Martin F-35 -hävittäjä Satakunnan lennostossa Pirkkalassa.

Puolustusvoimat testasi Lockheed Martin F-35 -hävittäjää Satakunnan lennostossa Pirkkalassa puolitoista vuotta sitten.

Suomen hävittäjävalinta on F-35 – "Monitoimihävittäjän merkitys Suomen puolustuskyvylle on aivan keskeinen"

Konsta Tourunen, Oskari Eronen, Paavo Peltomäki

Hallitus julkisti asian tiedotustilaisuudessa perjantai-iltapäivällä.

Hallitus päätti yksimielisesti, että Suomen uudeksi hävittäjäksi tulee yhdysvaltalainen Lockheed Martin F-35. 

Suomi hankkii F-35A Lightning II -hävittäjiä 64 kappaletta. Hallituksen mukaan ensimmäiset koneet saadaan kotimaahan vuonna 2026.

– Monitoimihävittäjän merkitys Suomen puolustuskyvylle on aivan keskeinen. Olen käyttänyt sellaistakin sanontaa, että tämä on puolustusvoimallinen suorituskyky, jota Ilmavoimat operoi, puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen kommentoi.

Hankintaan on sidottu tällä hetkellä noin 8,4 miljardia euroa. Itse monitoimihävittäjät maksoivat 4,7 miljardia ja nyt hankittavien ilmatorjuntaohjusten osuus on enintään 755 miljoonaa euroa.

F-35-monitoimihävittäjää on markkinoitu kilpailun ainoana viidennen sukupolven koneena ja siinä on paljon uutta elektroniikkaa. Koneen suurimpiin etuihin kuuluu häiveominaisuus, joka vaikeuttaa sen havaitsemista tutkalla.

Positiivista on myös koneen pitkä käyttöikä. Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan Ilmavoimien toimintakyky varmistetaan nyt 2060-luvun alkuun asti eli neljäksikymmeneksi vuodeksi.

F-35 on käytössä seitsemässä Euroopan maassa. Esimerkiksi Pohjoismaista Norja ja Tanska käyttävät konetta.

Hävittäjä on Nato-yhteensopiva, ja siitä on 2020-luvulla tulossa Nato-maiden yleisin kone. Yhdysvaltalainen Lockheed Martin on toimittanut F-35:tä maailmalle jo noin 500 kappaletta.

Vuonna 2015 alkanut työ päätökseen

Valinta viimeiseen vaiheeseen selvinneiden ehdokkaiden välillä tehtiin suorituskyvyn perusteella. Päästäkseen viimeiseen vaiheeseen hävittäjien täytyi läpäistä riittävät kriteerit huoltovarmuuden, elinkaarikustannusten ja teollisen yhteistyön osalta.

Kivisen mukaan Puolustusvoimat arvioi hävittäjien suorituskykyä viiden tehtäväalueen pohjalta.

– Päätehtävänä on yhteiskunnan ja Puolustusvoimien joukkojen suojaaminen ilmahyökkäyksiltä kriisitilanteissa, Kivinen kertoi tiedotustilaisuudessa.

Ilmatilan hallinnan lisäksi arvioitiin koneiden kykyä maa- ja meripuolustuksen tukemiseen, kauaskantoiseen tulenkäyttöön sekä tiedustelun ja valvonnan tukemiseen.

Suorituskykyarvioinnissa käytettiin sotapelisimulaatiota. Testissä F-35 sai 4,47 pistettä, kun toiseksi tullut jäi 3,81 pisteeseen. Puolustusvoimat oli asettanut neljä pistettä rajaksi, joka varmasti takaa hyvän suorituskyvyn.

Ohjaajat ja lentotekninen henkilökunta aloittavat vuonna 2025 koulutuksensa uuden hävittäjän käyttöön liittyen. Koulutus toteutetaan Yhdysvalloissa. Myöhemmin kaikki koulutus järjestetään Suomessa.

Yhdysvaltalaiskone päihitti tarjouskilpailussa ruotsalaisen Saab Gripenin, ranskalaisen Dassault Rafalen, yhteiseurooppalaisen Eurofighter Typhoonin ja yhdysvaltalaisen Boeing F/A Super Hornetin.

Ministeri Kaikkonen muistutti tiedotustilaisuudessa, että puolustusyhteistyö jatkuu entisellään myös niiden maiden kanssa, joista konetta ei ostettu.

– Uskon, että puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa yhä tiivistyy jatkossa. Itse asiassa olen siitä aivan varma, Kaikkonen vakuutti haastattelussa myöhemmin päivällä.

Hallitus-oppositiorajat rikkova tuki

Pääministeri Sanna Marin kertoi tiedotustilaisuudessa, että päätöksellä on parlamentaarinen tuki.

– Olen tyytyväinen, että tällä on hyvin laaja tuki eduskunnassa yli puoluerajojen. Katson, että se on isänmaan etu, Kaikkonen puolestaan pohti.

Vasemmistoliiton ministerit Li Andersson ja Hanna Sarkkinen jättivät valtioneuvoston istunnossa lausuman päätökseen liittyen. Lausuma koski käyttökustannusten ylittymisen ehkäisemistä.

Hallitus on määrittänyt, että elinkaari- ja ylläpitokustannukset eivät saa olla enempää kuin kymmenen prosenttia puolustusbudjetista. Hankintapäätöstä tehtäessä arvioihin on jätetty riskivaraa ja myös ulkopuoliset asiantuntijat osallistuivat kustannusten arviointiin.

Kivisen mukaan Puolustusvoimissa paneuduttiin tarkasti arvioihin eri vaihtoehtojen käyttö- ja ylläpitokustannuksista.

– Mikään tarjouksista ei ollut merkittävästi muita edullisempi, Kivinen totesi eilisessä tiedotustilaisuudessa.