Veljeni, rajavartija

Raja- ja meriturvallisuus sekä kriisivalmiuden ylläpitäminen ovat Rajavartiolaitoksen tärkeimmät tehtävät. Raja tuottaa arjen turvallisuutta ympäri vuorokauden aina rannikolta ja saaristosta itärajan harvaan asutuille alueille. Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara on jo pienestä pitäen ollut kiinnostunut rajan toiminnoista.

Suomella on Venäjän kanssa 1340 kilometriä pitkä raja. Se on myös Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen ulkoraja, mikä jo itsessään lisää siihen kohdistuvaa mielenkiintoa. Rajavartiolaitoksen toiminnan tärkeimpiä tehtäviä onkin itärajan turvallisuudesta huolehtiminen.

– Hyvä rajaturvallisuustilanne tukee merkittävästi yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Rajaturvallisuusjärjestelmämme on oltava riittävän suorituskykyinen kohtaamaan myös häiriötilanteita. Toimintamme painopiste on kaakossa, jossa ovat vilkkaat rajanylityspaikat ja paljon laittoman maahantulon painetta, kertoo Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara.

Kostamovaara on kotoisin Lounais-Lapista, Kemijoen halkaisemasta Tervolasta. Lapsuudesta hänellä on mukavia muistoja. Kesät kuluivat maatilan töiden jälkeen jalkapalloa pelaten ja talvisin luistellen sekä suksilla mäkeä laskien. Kumpuilevat vaaramaisemat avautuivat kotiovelta.

– Ensimmäinen ja ainoa ammattihaaveeni oli rajavartiosto, Kostamovaara valottaa.

Hänen esikuvansa oli 13 vuotta vanhempi veli, Raimo, joka on myös tehnyt pitkän uran Rajavartiolaitoksessa. Raimo ryhtyi aikoinaan rajavartijaksi Lapin rajavartiostossa. Sitten hän kävi päällystöopiston ja työskenteli pitkän uran toimi- ja opistoupseerina vuoteen 1998 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle.

– Koulupoikana kävin usein Raimon luona lomilla, kun hän oli erämaavartioaseman päällikkönä. Ivalon itäpuolella, Venäjän vastaisella rajalla sijaitsevalle asemalle vei pitkä ja vaatimaton metsäautotie. Kävin siellä paljon joulu- ja hiihtolomilla. Olinpa 15-vuotiaana pojanjullina hiihtelemässä jopa rajapartion mukana valtakunnan rajalla.

Näin Kostamovaara pääsi jo nuorena seuraamaan rajan ja rajamiesten toimintaa. Palava kiinnostus ja työvuodet veivät lopulta Rajavartiolaitoksen esikuntaan ja päällikön työhuoneeseen. Ennen sitä hän oli muun muassa kahdeksisen vuotta rajavartioston komentajana Kaakkois-Suomessa ja toiset kahdeksan vuotta esikunnan muissa tehtävissä.

Päällikön työhön kuuluu paljon matkustamista. Kostamovaara esimerkiksi kiertää huhtikuuhun mennessä valtakunnan jokaisessa rajatyöyksikössä päällikön perinteisellä tutustumiskierroksella.

– Se vie aikaa, mutta on tärkeää päästä tapaamaan mahdollisimman monta rajamiestä ja -naista ja kuulla kentän palautetta, hän toteaa.

Varsinkin Helsinki-Imatra väli on tullut matkoilla hänelle tutuksi. Pukaron Paroni kuutostien varrella on Kostamovaaran suosikki taukopaikkana.

– Siellä on aina maukkaat tarjottavat. Paronin yhteydessä on myös kirjatori, jonka hyllyt ovat täynnä edullisia ja mielenkiintoisia kirjoja. Kotona kirjahylly on jo täynnä, Kostamovaara naurahtaa.

Lukemisen lisäksi Kostamovaara harrastaa metsästystä ja kalastusta, jotka kuuluvat kuulemma monen muunkin raja-ammattilaisen aktiviteetteihin. Päällikkö pelaa myös golfia, mutta viime vuosina hänen kaksi metsästyskoiraansa ovat vieneet lähes kaiken peliajan.

Hiljattain Venäjän suunnasta on ollut tulossa Suomeen laittomasti erityisesti iranilaisia. Tulijoiden joukossa on ollut myös muiden maiden kansalaisia. Kostamovaaran mukaan vuonna 2019 Venäjän viranomaiset estivät omalla puolellaan noin 400 henkilön laittoman rajanylityksen Suomeen.

– Suomi ei yleensä ole kohdemaa, mutta rajan ylittäessä päästään Schengen -alueelle, josta sitten voidaan jatkaa matkaa muihin ensisijaisiin kohdemaihin, jotka monesti löytyvät Keski-Euroopasta.

– Rajavartiolaitos seuraa tilanteen kehitystä tiiviisti. On tärkeää tietää mistä, millä keinoilla ja minkä takia tullaan, jotta me osaamme ennakoida ja hallita tilanteita. Erityisesti meitä kiinnostaa Venäjän suunnan laittoman maahantulon potentiaali.

Myös sisärajojen tilannetta on seurattava, koska Välimeren kautta tuli vuonna 2019 yli 100 000 henkilöä laittomasti Euroopan unionin alueelle.

Tehokkaalla rajaturvallisuudella on suuri merkitys terrorismin torjunnassa ja ennaltaehkäisyssä. Rajatarkastuksissa mahdollisen kohdehenkilön tunnistaminen perustuu usein ennakko- ja rekisteritietoihin.

– Jokainen rajatarkastaja on taitava profiloimaan matkustajia. Pitää muistaa, että terrorismi on hyvin monisäikeinen ilmiö.

Tekoja on tehty monenlaisista taustoista ja erilaisilla välineillä. Nämä asiat eivät aina näy tarkastustilanteessa.

– Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista. Se on hieno saavutus, ja sen eteen turvallisuusviranomaiset tekevät ankarasti töitä joka hetki. Aiheesta tarvitaan tolkun keskustelua, josta kansalaiset osaavat hahmottaa, missä Suomessa tässä suhteessa mennään.

Vuoden 2015 pakolaisvyöry esimerkiksi ei ollut Kostamovaaran mielestä hallitsematon tai uhkaava, vaikka julkisesta keskustelusta niin saattoi olettaa.

–Itärajan puolelta tullut paine oli koko ajan hallinnassa, ja myös tilanteen eskaloitumiseen oli varauduttu. Tornion suunta ja maahantulijoiden määrä oli yllättävä, vaikka Suomessa oli uumoiltu, että jossain vaiheessa Ruotsi täyttyy maahantulijoista. Saimme kuitenkin hyvin nopeasti keskitettyä sinne lisää resursseja ja tilanne saatiin hallintaan. Tilanteen hoitaminen on mainio esimerkki suomalaisesta viranomaisyhteistyön kulttuurista. Ruotsin viranomaisten kanssa tehdään jatkuvaa tiedonvaihtoa, jota on vuoden 2015 jälkeen myös tiivistetty.

Uusi teknologia tehostaa Rajavartiolaitoksen toimintaa. Käyttöön on otettu droneja ja niiden hyödyntämistä aiotaan Kostamovaaran mukaan lisätä entisestään. Raskaampiin droneihin pystyy asentamaan lämpökameran, jolla kohteet erottuvat helpommin maastosta.

– Dronet tehostavat rajapartion suorituskykyä lisäämällä partion valvonnan ulottuvuutta. Ne eivät kuitenkaan koskaan tule korvaamaan ihmistä. Muidenkin tekniikan uusimpien innovaatioiden hyödyntäminen on valvontatyössä tärkeää, koska usein ne lisäävät suorituskykyämme.