Schengen-säännöstö ohittaa kansalliset lait

Suomen rajaturvallisuuden ytimessä on Schengen-järjestelmä, johon Suomi on muiden Pohjoismaiden tapaan ollut sitoutuneena vuodesta 2001. EU:n parlamentin säätämä säännöstö antaa yksityiskohtaisen ohjeistuksen rajatarkastuksista Schengen-alueen ulkorajoilla. Alueeseen kuuluu valtaosa EU:n jäsenvaltioista ja muutama unionin ulkopuolinen valtio. Suomen raja Venäjän kanssa on alueen ulkorajaa.

Säännöstö ohittaa kansallisen lainsäädännön, ja sitä päivitetään jatkuvasti vallitsevan turvallisuustilanteen mukaan. Euroopassa vallitsevan terrorismiuhan vuoksi siihen tuotetaan parhaillaan uusia lisäyksiä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen kertoo, että Suomessa rajaturvallisuuteen kuuluu keskeisesti kolme tekijää: rajavalvonta, rikostorjunta sekä alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen.

– Rajavalvonta kohdistuu ihmisten liikkumiseen ulkorajan yli. Ulkorajaan kuuluvat raja Venäjän kanssa, merirajat sekä kaikki lentokentät ja satamat, joihin suuntautuu liikennettä Schengen-alueen ulkopuolelta, Kaukanen taustoittaa.

Rikostorjunnan tähtäimessä ovat pitkälti ne rikokset, jotka koskevat ihmisten rajanylitystä. Käytännössä se käsittää esimerkiksi valtiorajarikoksia, mutta räikeimmissä tapauksissa myös laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa. Rajavartiolaitos paljastaa tapaukset, tutkii ja saattaa ne syyteharkintaan.

Valtakunnallisen alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen on Kaukasen mukaan puhtaasti kansallinen elementti. Sen koordinoinnista vastaa puolustusministeriö.

– Olemme kytkeneet alueellisen koskemattomuuden ja puolustusvalmiuden Schengen-järjestelmään. Tämä on kustannustehokas järjestelmä, ja se sopii puolustusratkaisuumme.  Puolustusvoimien ei erikseen tarvitse partioida pitkin rajoja. Sen vuoksi Suomessa on sotilaallisesti järjestetty rajavartiolaitos, Kaukanen kiteyttää.