Pihti 19 -harjoitus nostaa kadetit ensimmäistä kertaa Hawkilla ilmoille
Satakunnan lennostossa olevassa harjoituksessa on käytössä kuusi Hawk-konetta, joilla lennetään noin kolme tai neljä lentokierrosta päivässä.
HW1 -lentoharjoituksessa koulutetaan kolmannen vuosikurssin kadetteja, jotka edellisen Vinka - koulutusvaiheen myötä ovat siirtyneet lentämään Hawk-koneella koulutuksen toista vaihetta.
– Tämä on oikeastaan kadeteille ensimmäinen lentoharjoitus, joka käytännössä tarkoittaa enemmän lentokierroksia. Lentointensiteetti on huomattavasti suurempi, kuin kotitukikohdassa, lentopalveluksen johtaja, kapteeni Marc Fuss valaisee.
Harjoituksen myötä oppilaat saavat hyvät edellytykset lentämiseen ja tarkoituksena on kehittää heidän koneenkäsittelykykyjään. Käytännössä tämä tarkoittaa kykyä lentää Hawkilla.
– Tässä harjoituksessa tavoitteena on se, että saadaan lennettyä eri ympäristössä kuin kotitukikohdassa. Tarkoituksena on saada oppilaille tiivis lentorytmi ja harjaannuttaa heitä toimimaan eri ympäristöissä, Fuss painottaa.
Koulutus takaa myös osaamisen liikehtiä päiväsaikaan visuaali- ja mittariolosuhteissa ja osaamisen lentää tiiviissä osastossa, joka tarkoittaa hyvin lähekkäin lentämistä. Lisäksi taktista osaamista korostetaan harjoituksessa.
– Pihti 19 -harjoitus valmistaa taas seuraavaan koulutusvaiheeseen, joka on koko koulutuksen perustana. Koulutusjärjestelmä perustuu valmistavaan koulutukseen, eli jokainen harjoitus antaa perusteet ja hyvät kyvyt tulevaan, kapteeni Marc Fuss kertoo.
Pihti-harjoituksessa lentointensiteetti on kasvatettu normaalista päivärytmistä poikkeavaksi, joka tavallisesti HW1-vaiheessa on yhdestä kahteen lentokierrosta päivässä, eli noin kaksi lentoa päivässä. Pihti-harjoituksessa luku on jopa kolmesta viiteen lentoa päivässä.
– Se saattaa kuulostaa pieneltä, mutta usein unohdetaan, ettei kyseessä ole kuitenkaan pelkkä lento, vaan se pitää sisällään lennon valmistelun, itse lennon sekä lennon läpikäynnin. Ennen kuin päästään ilmaan tulee eteen myös käynnistys- ja sammutustoimenpiteet, pukeutuminen sekä lennon läpikäyminen, Fuss jatkaa.
Suunnistuslennot valmistavat oppilaita toimimaan matalalla, mikä on tärkeä kyky sotilaslentäjälle. Harjoituksessa lennetään vain 150 metrin korkeudessa. Matalalla lentäessä eteen saattaa tulla muun muassa mastoja, lintuja tai muuta liikennettä, joten oppilaat joutuvat kiinnittämään huomiota useaan eri kohteeseen jopa 750 km/h nopeuksissa.
– Koulutusohjelmien mukaisesti eri lennoilla on eri tehtäviä. Nyt HW1-vaiheessa oppilaiden täytyy esimerkiksi suunnitella matalasuunnistusreitti toiseen tukikohtaan ja tehdä siellä läpilasku ja palata taas takaisin. Oppilailla on tietty aika, johon he pyrkivät pääsemään. Jos he eivät ole aikamittakaavassa, niin he joutuvat tekemään tiettyjä liikkeitä päästäkseen siihen.
– Ensiksi on koulutuslentoja, joissa on kouluttaja mukana. Sen jälkeen on harjoituslentoja, joissa oppilas pääsee itse lentämään reitin. Jokaiselle lennolle suunnitellaan erilainen reitti.
Liikehtelylennot sisältävät paljon taitolentoliikkeitä, mutta se valmistelee pääosin kadettia koneen käyttämiseen eli siihen, että osaa käsitellä konetta oikein ja hakea raja-arvoja tietyissä eri korkeuksissa ja nopeuksissa. Oppilaan tulee tietää, miten kone liikehtelee ja mikä on sen liikehtelykyky.
– Liikehtelylennot suoritetaan selkeässä säässä, ilman pilviä. Mittarilennot taas opettavat mittariliikehtelyä, joka opettaa saamaan informaatiota koneesta. Täytyy osata tulkita korkeutta, nopeutta ja koneen asentoa. Kun ei ole visuaalista horisonttia, täytyy kaikki lukea koneen laitteelta ja tehdä niiden perusteella oikeita päätöksiä.
