Lauri Parviainen

Aluksella on mukana noin 100 henkilöä, jotka koostuvat kadeteista, varusmiehistä, henkilökunnasta ja aliupseereista.

Koulutuspurjehdus vaatii yhteistyötä

Aleksi Olin

Merisotakoulun 6. toukokuuta alkavaan koulutuspurjehdukseen on valmistauduttu huolellisesti.

Koulutuspurjehdus suuntautuu tänä vuonna Itämerelle, Pohjanmerelle ja Atlantille. Koulutusaluksena toimii miinalaiva Hämeenmaa, jossa koulutus on kokopäiväistä. Koulutus huipentuu kansainväliseen BALTOPS 19 -harjoitukseen.

Purjehdukseen on valmistauduttu jo kuuden kuukauden ajan valmistelemalla koulutusta, sekä laivalle lähteviä kadetteja, aliupseereita ja varusmiehiä. Satamajaksolla on harjoiteltu rannalla helpommin toteutettavaa teoriaa, kuten pelastustustoimia. Merellä harjoittelu tulee olemaan käytännönläheisempää.

– Laivalla on hyvin paljon vaaratekijöitä, joista täytyy olla tietoinen ennen alukselle tuloa. Köysien kanssa työskentelyä, ammuntoja, kemikaalien ja herkästi syttyvien nesteiden kanssa työskentelyä tai paljon korkeita kynnyksiä, joita kokemattomat eivät osaa varoa, aluksen päällikkö, komentajakapteeni Pekka Hietakangas nostaa.

Koulutus kestää kuusi viikkoa, joten harjoituksella korostuu toistojen määrä. Koulutus mahdollistaa siis syväoppimisen, eli koulutus kovenee asteittain, jolloin opitut asiat on helpompi sisäistää.

Harjoituksessa on seitsemän ampumapäivää ja yhteensä 14 ammuntaa, joissa harjoitellaan kaikilla aluksen aseilla. Opiskelijat, eli kadetit pääsevät itse kokeilemaan kaikkien aseiden käyttöä.

– Meille vanhemman kurssin kadeteille koulutustavoitteet ovat merenkulussa, kansainvälisessä toiminnassa, aselajiupseerin tehtävissä ja keskustoiminnoissa eli johtotehtävissä, koulutuspurjehdukseen osallistuva merikadettikurssin kolmannen vuosikurssin kadetti Mirko Mäkinen selventää.

 

– Tämä on viimeinen iso puristus ennen valmistumista. Mielenkiintoisimpana on avomerenkulun opintoihin liittyvä harjoitus, jossa meillä ei ole käytössä mitään elektronisia merenkulkujärjestelmiä. Käytännössä toteutamme kaiken perinteisin menetelmin, Mäkinen kertoo odottavin mielin.

 

Purjehduksella koulutus on ympärivuorokautista. Aluksen ylläpito tapahtuu neljässä eri vahdissa, joten päivät koostuvat joko vahdista tai koulutuksesta. Jälkimmäinen tapahtuu pääosin aamu kahdeksasta ilta kahdeksaan ruokailuineen. Päivisin on jatkuvaa koulutusta ja vahtivuorot kestävät yön yli.

– Yksilö on koulutuksen keskiössä. Kaikki saavat jatkuvasti omaan opiskeluun keskittyvää koulutusta, joissa omat valmiukset toimia ja oppiminen korostuu, Pekka Hietakangas painottaa.

Satama-aikoina koulutus kevenee. Koulutus koettelee niin fyysisesti kuin henkisesti, ja omasta suorituskyvystä on tärkeää pitää huolta. Ennen merelle lähtöä käydään läpi myös perusasioita, kuten toimimista palon tai vaurion sattuessa, hätäpelastusta ja muun muassa sisäisten viestijärjestelmien käyttöä.

Vapaa-ajalla omaa suorituskykyä voi ylläpitää esimerkiksi kuntoilemalla laivalta löytyvällä kuntosalilla, saunomalla tai esimerkiksi rentoutumalla kirjan äärellä, kuten aluksen päällikkö ehdottaa.

Päällikkö korostaa lisäksi yhteisöllisyyttä, sillä aluksella ollaan jatkuvasti yhdessä ja omaa rauhaa on vain rajatusti. Päällikkö saa käsityksen jokaisen taidoista ja siitä, mihin kukin pystyy. Kuitenkin jokaisen täytyy myös huolehtia itsestään.

– Tämä vaatii hyvin paljon sosiaalisia taitoja ja oman toimintakyvyn seuraamista, Hietakangas huomauttaa.

Purjehdus jaetaan legeihin, eli yhtämittaisiin purjehdusjaksoihin. Ensimmäinen legi kestää 12 päivää ja on legeistä pisin. Sen tarkoituksena on totuttaa miehistö arkeen. Tämän jälkeen alus pysähtyy huoltotauolle, jolloin koulutus taas kevenee, ei kuitenkaan niin paljoa että arki unohtuisi.

Ensimmäisessä legissä harjoitellaan perusteita, harjoitusammuntoja esimerkiksi pintamaaleihin ja muutenkin tykistön käyttöä. Toisella legillä pääosassa on miinojen käyttö. Lisäksi sen aikana harjoitellaan muun muassa sukellusveneen torjuntaa ja ilmamaaliammuntoja. Kolmannessa legissä ilmatorjuntakoulutus syvenee.

 

Aluksella oli useita siviilihenkilöitä tekemässä laivaan viimehetken tarkastuksia.

 

– Koulutus on kompressoitu hyvin tiukaksi paketiksi, joten jokainen päivä on tärkeä. Niin sanottuja rästipäiviä ei järjestetä, jos jokin koulutus ei onnistu, sinä päivänä on tarpeen tullen jotakin muuta koulutusta, aluksen ensimmäinen upseeri kapteeniluutnantti Mikko Eloranta lisää.

– Yksi elementti johon emme voi vaikuttaa on sää. Koulutus ei onnistu, jos sää muuttuu todella huonoksi esimerkiksi Atlantilla, Hietakangas jatkaa.

Koulutuspurjehdus huipentuu kuudennella viikolla järjestettävään kansainväliseen BALTOPS 19 -harjoitukseen, jossa Suomi toimii yhteistyössä muiden maiden, kuten Britannian ja Ruotsin kanssa. Tällöin harjoittelu tapahtuu täydellä kapasiteetilla ja kaikkien panosta tarvitaan aluksella.

 

korjattu 30.4.2019 klo 15:59 purjehdus alkaa 6. toukokuuta, ei 6. huhtikuuta.