Kenraali Lindberg: Valmiuskomppanioita kasvatetaan valmiuspataljooniksi
Eri varuskunnissa olevia valmiuskomppanioita ryhdytään kasvattamaan valmiuspataljooniksi. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg korosti Atlantti-seuran tilaisuudessa, että jo nyt valmiudessa olevat yksiköt ovat valmiit lähtemään liikkeelle tunneissa.
Hallituksen laatimassa erillisessä puolustusselonteossa korostettiin joukkojen valmiutta yllättäviin tilanteisiin. Puolustusvoimat onkin parantanut sekä reservin että aktiivijoukkojen kokoamista. Erityisesti reservin käynnistämistä on pidetty hitaana.
– Iso reserviarmeija on kuin dieselkone: se on alkuun vähän hidas nostamaan kierroksia, mutta sitten kyllä on vääntöä. Me olemme laittaneet tähän alkupäähän kierrosherkkyyttä, kenraali Jarmo Lindberg havainnollisti vertauksella Atlantti-seuran tilaisuudessa Pääesikunnassa 8. toukokuuta.
– Olen käynyt tulosneuvotteluja kaikkien puolustushaarojen kanssa ja nyt me mietimme sitä tapaa, jolla tietyissä varuskunnissa maavoimissa lähdemme laajentamaan näitä komppanioita, joissa on muutama sata henkilöä, pataljooniksi, Lindberg kertoi.
Valmiusjoukot koostuvat kantahenkilökunnasta, reserviläisistä ja vapaaehtoisista varusmiehistä, jotka palvelevat 347 vuorokautta. Valmiusyksiköissä on upseereita, aliupseereita ja miehistöä, joka saa ensin peruskoulutuksen ja on sen jälkeen valmiudessa. Yksiköt ovat liikkeessä tunneissa.
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko kirjoitti Kylkirauta-lehdessä 1/19, että kesällä 2017 aloitetusta valmiusyksikkötoiminnasta saadut kokemukset ovat hyviä. Valmiusyksikkö on haluttu palveluspaikka, sillä niihin hakee enemmän varusmiehiä, kuin koulutukseen voidaan ottaa. Yksi vetovoimatekijä on maavoimien paras materiaali, jolla valmiusyksiköt varustetaan.
Hulkon mukaan tällä hetkellä pohditaan, miten valmiuspataljoonat kasvatetaan komppanian kokoisesta valmiusyksiköstä suorituskykyä parantamalla. Valmiuspataljoonista on tarkoitus tehdä niin vahvoja, että ne pystyvät torjumaan uhkia kahdella eri suunnalla. Pataljoonat muodostetaan toiminta-alueen ja tehtävätyypin mukaan. Paikallisilla pataljoonilla suojataan tärkeitä kohteita muiden viranomaisten kanssa ja nostetaan puolustuksen ennaltaehkäisevää kynnystä. Mallia valmiuspataljoonille on haettu lännestä.
Atlantti-seuran tilaisuudessa seuran varapuheenjohtaja Pertti Salolainen kiitteli reserviin kesällä siirtyvää Lindbergia tämän toiminnasta puolustusvoimain komentajana.
– Viimeisten neljän, viiden vuoden aikana on tapahtunut enemmän kuin sitä ennen kymmenen vuoden aikana. Voisin pelkistää sen sillä tavalla, että Suomen puolustuspoliittisen ajattelu on lännettynyt ja se on näkynyt mahtavana yhteistyönä eri maiden ja tahojen kanssa, Salolainen setvii kuluneita vuosia.
