EU-yhteistyö tapetilla Naton huippukokouksessa ensi kesänä
Suomen Nato-edustuston päällikkö Piritta Asunmaa odottaa kesän Nato-huippukokouksesta uutta virtaa Naton ja EU:n välisen yhteistyön kehittämiseen.
Nato kokoontuu 11.–12. heinäkuuta Brysselissä huippukokoukseen, jolta odotetaan paljon. Suomen Nato-edustuston päällikkö, suurlähettiläs Piritta Asunmaa arvioi tilannetta puheessaan Atlantti-seuran kevätkokouksessa 26. maaliskuuta Helsingissä.
Asunmaan mukaan on selvää, että heikentynyt turvallisuustilanne on lisännyt painetta todistaa kesän huippukokouksessa Naton yhtenäisyyttä, vaikka näkemykset eroaisivatkin jäsenmaasta toiseen.
– Yhtenäisyyden on oltava avainviesti. Vahva ja yhtenäinen Nato on demokraattisen turvallisuuden ja vakauden kannalta avaintekijä, ja edistää myös Suomen turvallisuutta.
Muutaman vuoden välein järjestettävät huippukokoukset ovat suurlähettilään näkökulmasta keskeisiä suunnan määrittäjiä Naton kehityksen kannalta. Suomi ja Ruotsi ovat viime vuosina päässeet mukaan useisiin keskeisiin Nato-tilaisuuksiin, kuten kesällä 2016 Varsovan huippukokouksen yhteydessä päämiesten työillalliselle.
– Suomen ja muiden kumppanimaiden osallistumisesta Brysselin huippukokoukseen ei ole vielä toistaiseksi tehty päätöksiä, Asunmaa toteaa.
Yhdeksi kokouksen kärkiteemoista suurlähettiläs nostaa Euroopan unionin ja Naton yhteistyön. Hänen mukaansa tiiviimpi yhteistyö edellyttää luottamuksen syventämistä ja yhteisymmärrystä molempien järjestöjen päätehtävistä, kun yhteisiä jäsenmaita on peräti 22.
– Euroopan yhteisen puolustuksen tehtävä kuuluu jatkossakin selkeästi Natolle. EU:lla on kuitenkin merkittävä tehtävä esimerkiksi hybridiuhkiin vastaamisessa ja jäsenmaidensa kriisinsietokyvyn kehittämisessä, Asunmaa arvioi.
Yhdeksi merkittävistä toimenpiteistä Asunmaa nostaa Helsingin hybridiosaamiskeskuksen perustamisen. Se on yksi Varsovan huippukokouksen jälkeen laaditusta 74:stä toimenpide-ehdotuksesta EU:n ja Naton strategisen kumppanuuden edistämiseksi.
Kesän kokouksesta on odotettavissa konkreettisia tavoitteita liittyen käytännön järjestelyihin eurooppalaisessa yhteistoiminnassa – esimerkiksi millaisia hallinnollisia prosesseja vaaditaan joukkojen siirrossa.
– Yhteistyön keskeisimpänä tavoitteena kesän huippukokousta silmällä pitäen nähdään sotilaallisen liikkuvuuden helpottaminen Euroopan alueella, Asunmaa tarkentaa.
Transatlanttisen yhteistyön lisäksi EU:n omaa puolustusyhteistyötä kehitetään jatkuvasti. Sen yhteydessä on Asunmaan mukaan huomioitava, miten tärkeää on pitää viesti kirkkaana Naton suuntaan. Vahvempi EU on hyödyllinen kumppani myös Natolle ja Yhdysvalloille.
– Jäsenmaiden suorituskyvyn kehittämistä tukemalla EU:n sisäinen yhteistyö edesauttaa myös Naton valmiuksien vahvistamista, Asunmaa huomauttaa.
Huippukokoukselta odotetaan myös tarttumista Naton budjettiin, jota Yhdysvaltain nykyhallinto on pitänyt vahvasti esillä keskusteluissa. Noin puolet Naton 29 jäsenmaasta on pääsemässä vuonna 2014 hyväksyttyyn tavoitteeseen, jossa jokainen jäsenmaa käyttäisi puolustukseen kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Kysymys onkin, pitääkö Yhdysvallat tilanteen kehitystä riittävänä, jos tavoitteeseen ei päästä.
– Nato-maiden keskinäisen solidaarisuuden ja euro-atlanttisen turvallisuuden kannalta keskeisintä on Yhdysvaltain varaukseton sitoutuminen yhteiseen puolustukseen. Tämä haluttaisiin kuulla kesän huippukokouksessa, Asunmaa korostaa.
