Hamina-luokka luo kaiken paitsi nahkansa

Hamina-luokan aluksissa tehdään elinkaaren puolivälin päivitystä 220 miljoonalla eurolla.

Hamina-luokan Tornio-alus seisoo koinsyömän näköisenä Teijon telakalla Salossa. Maalipintaa ollaan hiekkapuhaltamassa pois, joten ympäröivät lumikasat ovat peittyneet pölyyn.

– Teemme aluksesta kuin tyhjän taulun, kaikki muu paitsi runko uusitaan, kertoo hankepäällikkö, komentajakapteeni Markus Mildh.

Mildhin toteamus vahvistuu aluksen sisällä. Haisee maalille ja sirkkelimäinen ääni raastaa korvia. Huonekalut on viety pitkälti pois, ohjaamostakin on jäljellä vain massiivinen rivi katosta roikkuvia johtoja.

Asejärjestelmiä uusitaan paljon: luvassa on upouudet kevyttorpedot ja Pintatorjuntaohjus 2020 -hankkeen yhteydessä valittava ase. Vartalo-ohjattavat konekiväärit korvataan kauko-ohjattavalla asejärjestelmällä. Nykyiset ilmatorjuntaohjukset säilyvät.

Tiloja sijoitellaan ahtaassa laivassa hieman uusiksi. Monipuolisempaa laitteistoa on luvassa, toisaalta nykytietokoneet vievät aiempaa vähemmän tilaa. Sommittelussa auttoivat esimerkiksi sähköiset 3D-mallinnusohjelmat.

– Majoitustilat pysyvät eniten ennallaan. Nyt kaikille varusmiehille on tosin luvassa oma kaappi, lisäksi punkkien seiniin saadaan pistorasiat, erittelee rakennusvalvontapäällikkö, kapteeniluutnantti Malik Abdeen.

Merellä aluksessa on kerrallaan parikymmentä henkilökunnan jäsentä ja 6–8 varusmiestä. Laivastovarusmiehet asuvat aluksessa myös ajoittain sen ollessa satamassa. Viihtyvyyttä parannetaan mahdollistamalla alukseen tv- ja nettiyhteyksiä, toki niitä tullaan käyttämään vain operaatioturvallisuuden ehdoilla, tilanteen ja vallitsevan uhkatason mukaan.

Uudet asejärjestelmät parantavat merivoimien suorituskykyä merkittävästi. Torpedojärjestelmällä pystytään suojaamaan meriyhteyksiä tehokkaammin. Torpedoksi valittiin ruotsalainen Saab Torpedo 47. Saman valitsi myös Ruotsin merivoimat, joka osallistuu myös torpedojen käyttökoulutukseen.

– Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävässä asemassa, ja mitä enemmän teemme materiaalistakin yhteistyötä, sitä hedelmällisempää se toki on. Eri toimittajien tuotteet tutkittiin ja parhaiten vaatimukset täyttänyt järjestelmä voitti, Abdeen kuvailee.

Saabin järjestelmä on myös suunniteltu Itämeren omintakeisille – vaihteleville ja matalille pinnanmuodoille.

Veden pinnalla suorituskykyä parantaa puolestaan järjestelmä, joka valitaan Pintatorjuntaohjus 2020 -hankkeessa. Se korvaa nykyisen Meritorjuntaohjus 85 -järjestelmän.

Hamina-ohjusveneiden lähisuojaus on perustunut aiemmin vartalosuunnattaviin konekivääreihin, jolloin yhtä asetta kohden on vaadittu yksi taistelija. Uusi kauko-ohjattava järjestelmä seuraa kohdetta ja määrittää ampuma-arvot automaattisesti, sekä osoittaa maalin muiden sensoreiden tuottaman tiedon perusteella. Sää, valon määrä ja ampujan taito eivät siis enää vaikuta yhtä paljon, samalla torjuntaan tarvitaan vain yksi operaattori, aiemman yhden operaattorin ja kahden ampujan sijaan.

Sensorijärjestelmää päivitetään, joten alukset pystyvät tuottamaan parempaa maalitietoa itsenäisesti yhä kauempaa. Vedenalaista valvontakykyä taas parantavat kaikumittaimet.

Alukset saapuivat merivoimille 2000-luvun alussa, ja nyt käynnissä on elinkaaren puolivälin päivitys. Sen voimin alusten on määrä toimia vuoteen 2035 asti. Luokka koostuu Hamina-, Tornio-, Hanko- ja Pori-nimisistä aluksista, ja Tornio on päivitettävistä ensimmäinen. Viimeisen aluksen on määrä olla päivitetty vuonna 2021.

– Tulevien viidentoista vuoden aikana huolehdimme, että runko, koneet ja järjestelmät ovat kunnossa. Sitten katsomme, millaista käyttöä aluksille on, Mildh sanoo.

Peruskorjauksen yhteishinta on puolustusministeriön mukaan noin 223 miljoonaa euroa, ja se työllistää kolmisensataa henkilöä.