Puolustusvoimien ylipäällikkyyden luovuttaminen jakaa presidenttiehdokkaita
Presidenttiehdokkaista merkittävä osa pysyisi Puolustusvoimien ylipäällikkönä myös kriisitilanteissa. Osa ehdokkaista olisi valmis luovuttamaan ylipäällikkyyden puolustusvoimain komentajalle.
Ulkopolitiikan johtamisen lisäksi presidentti toimii Puolustusvoimien ylipäällikkönä. Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä poikkeusoloissa luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle määräajaksi tai toistaiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi ylipäällikkyyden siirtämistä puolustusvoimain komentajalle.
Koska Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, Ruotuväki esitti presidenttiehdokkaille kuusi kysymystä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Näin ehdokkaat vastasivat kysymykseen Puolustusvoimien ylipäällikkyyden luovuttamisesta poikkeusoloissa.
Liike Nytin puheenjohtaja ja presidenttiehdokas, kansanedustaja Harry Harkimo vastasi ytimekkäästi Ruotuväen esittämään kysymykseen ylipäällikkyyden luovuttamisesta.
– En luovuttaisi, Harkimo vastaa. Suomelle valitaan uusi presidentti tammikuussa.
Kokoomuksen presidenttiehdokas, professori Alexander Stubb on myös ehdoton ylipäällikkyyden luovuttamisen suhteen.
– En luovuttaisi. Se on yksi tasavallan presidentin tärkeimmistä tehtävistä. Sotilaskäskyasiat presidentti päättää esittelystä. Puolustusvoimain komentaja ja muut sotilasasiantuntijat ovat tietenkin laatimassa ehdotuksia, Stubb toteaa.
Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas, ministeri Sari Essayah korostaa vastauksessaan kansanvallan merkitystä.
– En luovuttaisi. On tärkeää, että demokraattisesti valittu presidentti toimii Puolustusvoimien ylipäällikkönä, Essayah sanoo.
Osa ehdokkaista luovuttaisi ylipäällikkyyden
Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on avoin ylipäällikkyyden luovuttamiselle.
– Poikkeusoloissa ylipäällikkyyden roolin luovuttaminen rautaiselle ammattilaiselle on perusteltua.
Perussuomalaisten presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho pitää ylipäällikkyyden luovuttamista luonnollisena asiana.
– Oletuksena on, että sotilaallisen konfliktin oloissa tasavallan presidentti luovuttaa ylipäällikkyyden sotilaalle, Halla-Aho toteaa.
Tilannekohtainen arviointi edellytyksenä
Sosiaalidemokraattien presidenttiehdokas, komissaari Jutta Urpilainen arvioisi ylipäällikkyyden luovuttamista tilannekohtaisesti.
– Puolustusvoimien ylipäällikkyys on osa presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittisia tehtäviä. Nykymaailmassa kriisit voivat saada hyvin monenlaisia muotoja. Päätöksiä tulee tehdä ajassa, kulloisenkin tilanteen mukaan, Urpilainen toteaa.
Valitsijayhdistyksen ja keskustan presidenttiehdokas, virkavapaalla oleva Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn ei lähtökohtaisesti luovuttaisi ylipäällikkyyttä.
– Ylipäällikkyys on minusta keskeinen osa tasavallan presidentin perustuslain mukaisia tehtäviä. Vain erityisen poikkeuksellisissa oloissa harkitsisin ylipäällikkyyden luovuttamista, Rehn arvioi.
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, kansanedustaja Li Andersson arvioi tärkeäksi, että siviilihallinto pitää kiinni vallastaan. Hän on kuitenkin avoin ylipäällikkyyden luovuttamiselle.
– Riippuu tilanteesta. Sivistysvaltioon kuuluu, että puolustuslaitos on vastuussa kansan valitsemille poliitikoille. On tärkeää, että siviilit johtavat sotilaita eikä päinvastoin, Andersson pohtii.
Valitsijayhdistyksen ja vihreiden presidenttiehdokas, kansanedustaja Pekka Haavisto tukeutuu vastauksessaan historian tapahtumiin. Ylipäällikön tehtävät siirrettiin vuosina 1939–1944 marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimille.
– Tilanteessa, jossa maa on jo sodassa, voidaan presidentin ja Puolustusvoimien ylipäällikön tehtävät eriyttää tavalla, jota käytettiin menneissä sodissa, Haavisto toteaa.
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys järjestetään 17.–23. tammikuuta. Varsinaisen vaalipäivän äänestys järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta.
