Ylipäällikkö vaikuttui Merivoimien toiminnasta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkasti keskiviikkona Merivoimat ja innostui muistelemaan alokasaikojaan Örön saarella. Hänen mukaansa nuoret ottavat Suomen puolustamisen vakavasti.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkasti Merivoimat keskiviikkona 2. kesäkuuta Ritva 21 -harjoituksen puitteissa. Russarön saarella Hangon edustalla hän seurasi muun muassa Rauma-luokan alusten meritorjuntaohjuspatterin toimintaa ja rannikkojääkäreiden taistelua. Niinistö tapasi tarkastuksen aikana puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivisen, Merivoimien komentajan, kontra-amiraali Jori Harjun ja Merivoimien koulutuspäällikön, komentaja Mika Mäkilevon sekä useita varusmiehiä. 

Ylipäällikkö Niinistö oli tyytyväinen laivaston ja rannikkojoukkojen toimintaan harjoituksessa.

– Kaikki näkemämme on ollut hyvin vaikuttavaa. On nähty ohjuksia ammuttavan niin maalta kuin mereltä, ja tykit ovat puhuneet. Uudenmaan prikaatin aliupseerikoulun maihinnousu oli hämmentävänkin päättäväistä, selkeää ja selvästi osaavaa toimintaa.

Tasavallan presidentin mukaan nuori polvi ottaa selvästi isänmaan puolustamisen vakavasti. Lisäksi hän kiinnitti huomiota uusittuun kalustoon.

– Kaiken kaikkiaan tästä jää väistämättä jäljelle mielikuva siitä, että turvallisuutemme on hyvissä käsissä.

Örön saari on tarjonnut vuosien saatossa puitteet paitsi useille uhanalaisille lajeille, myös varusmiesten arjelle ja juhlalle. Kuva: Henri Sorsa.

Osa parasta Suomea

Russaröstä Niinistö siirtyi Örön saarelle Saaristomeren kansallispuistoon. Örö oli vielä vuoteen 2015 asti Puolustusvoimien käytössä. Alueelta löytyykin erilaisia kasarmirakennuksia sekä rannikkopuolustukseen liittyviä historiallisia nähtävyyksiä. 

Metsähallitus avasi saaren yleisölle, ja entiset kasarmialueet ovat keränneet korona-aikanakin noin 35 000 kävijää vuodessa. Alue lukeutuu koko maan merkittävimpiin uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymiin.

Myös itse tasavallan presidentti on suorittanut varusmiespalveluksensa alokasjakson Örössä. Hän iloitsee alueen hienon luonnon varjelemisesta.

– Tänä päivänä Örön saari näyttäytyy aivan toisenlaisena. Tämä on eräs osa, sanoisinko, parasta Suomea.

Omalla alokasajallaan hän koki paljon tiukkojakin hetkiä, mutta kovin rankoiksi reservin kapteeni ei ensihetkiään asepalveluksessa silti halua kuvata.

– Kyllä siinä itsekuria oppi aika paljon. Jotkut olivat sitä mieltä, että olisi voinut oppia vähän enemmänkin, Niinistö hymähtää.

Örön taikayö

Tasavallan presidentin mukaan koko hänen varusmiespalveluksensa keskeinen anti oli eri-ikäisten, eri lähtökohdista ja eri puolilta Suomea tulevien palvelustovereiden tapaaminen aina Öröstä aliupseeri- ja reserviupseerikurssille asti. Hän toteaa, että uudet ihmiset oppii tuntemaan väkisinkin, kun heidän kanssaan viettää aikaa samassa tuvassa ja käy läpi samat kovat koitokset.

Alokasmuistojaan kysyttäessä Niinistö kertoo eräästä aamuyöstä, jolloin alokkaat saapuivat myrskyisän merikuljetuksen päätteeksi Örön päälaiturille kello viiden aikaan ja marssivat kasarmille kilometritolkulla. Aamulla herätys oli jo seitsemältä.

Parhaiten hänen kokemuksiaan kuvaa kuitenkin muisto kulien, siis alokkaiden, juhlasta, jota varten Niinistö sanoitti itse uudelleen vuonna 1967 julkaistun Urjalan taikayön:

Läpi saaren sen ja kautta rantojen /
kuuluu hirveä huuto kessujen /
kulit maihin lyö, siellä santaa syö /
se on Örön taikayö.