Yksi yleni kenraalikunnassa – katso kaikki itsenäisyyspäivän ylennykset ja kunniamerkkien saajat
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi itsenäisyyspäivänä 2023 Tuomas Tiilikaisen kontra-amiraaliksi. Reservin upseereita ja erikoisupseereita tasavallan presidentti ylensi yhteensä 1087. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan Ritarikunnat myönsivät kunniamerkkejä yhteensä 3703 henkilölle. Vapaudenristin ritarikunta myönsi 10 kunniamerkkiä.
Ylennykset itsenäisyyspäivänä 6.12.2023
Ylennykset puolustushallinnossa
Joukko-osastojen komentajien antamat aliupseerien palvelusarvot ja ylennykset reservissä
Joukko-osastojen palkatun siviilihenkilöstön aliupseeri- ja miehistöylennykset reservissä
Aluetoimistojen päälliköiden ylentämät henkilöt reservissä
Befordringar i försvarsförvaltningen
Befordringar av reservofficerare
Underofficerare och manskap i reserven befordrade av regionalbyråernas chefer (på finska)
Förläningar av tjänstegrad och befordringar i reserven (på finska)
Befordringar av underofficerare och manskap i reserven bland försvarsmaktens personal (på finska)
Ritarikuntien myöntämät kunniamerkit
Suomen Valkoinen Ruusu ja Suomen Leijonan ritarikunta
Yli tuhat ylentynyttä
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi itsenäisyyspäivänä 2023 Tuomas Tiilikaisen kontra-amiraaliksi.
Everstiksi ylennettiin Tomi Böhn ja Tuukka Elonheimo Ilmavoimien esikunnasta, Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoululta, Matti Sopanen Järjestelmäkeskukselta sekä Niko Hölttä ja Jussi Viinamäki Pääesikunnasta.
Insinöörieverstiksi ylennettiin Harri Korhonen Järjestelmäkeskukselta ja Harri Saarinen Ilmavoimien esikunnasta. Kommodoriksi ylennettiin Kristian Isberg Järjestelmäkeskukselta.
Edellä nimettyjen lisäksi tasavallan presidentti ylensi itsenäisyyspäivänä yhteensä 1087 reservin upseeria sekä erikoisupseeria. Majuriksi ylennettiin 32 henkilöä, komentajakapteeniksi kolme, insinöörimajuriksi yksi, kapteeniksi 133, kapteeniluutnantiksi viisi, insinöörikapteeniksi yksi, lääkintäyliluutnantiksi neljä, merivoimien lääkintäyliluutnantiksi yksi, teknikkoyliluutnantiksi yksi, luutnantiksi 542, merivoimien luutnantiksi 48, lääkintäluutnantiksi kolme henkilöä sekä yksi henkilö vänrikiksi.
Kontra-amiraali Tiilikainen kuvattuna lippueamiraalina ennen hänen itsenäisyyspäivänä saamaansa ylennystä. Hän siirtyy Pääesikunnasta merivoimien komentajaksi 1.1.2024. Kuva: Eeli Gröhn
Haastavien aikojen komentaja
Itsenäisyyspäivänä kontra-amiraaliksi ylennetty Tuomas Tiilikainen aloittaa vuodenvaihteessa merivoimien komentajana.
– Ylennys tuntuu hienolta, ja on kunnianosoitus tehdystä työstä pitkän urani aikana, Tiilikainen summaa.
Tulevalla merivoimien komentajalla on korkeat odotukset alkavaa tehtäväänsä kohtaan ja hän uskoo oppivansa uutta sekä Puolustusvoimista että Merivoimista. Hän odottaa myös yhteistoimintaa liittolaisten ja kumppanien kanssa.
– Elämme mielenkiintoisia aikoja, ja haasteita on varmasti edessä, mutta ne ovat ylitettävissä yhdessä Merivoimien osaavan henkilöstön kanssa, Tiilikainen kertoo onnellisena.
Tiilikainen toimii Pääesikunnan komentopäällikkönä vielä vuoden loppuun asti. Hän jättää tehtävänsä hyvillä mielin, mutta haikeana.
Tiilikainen uskoo merivoimien komentajana hyötyvänsä kokemuksestaan sekä operatiivisissa että henkilöstöalan tehtävissä.
– Olen palvellut muun muassa taistelualuksen päällikkönä, laivueen komentajana, esikuntatehtävissä sekä Merisotakoulussa koulun johtajana, ja koen tuntevani Merivoimat siten, että kykenen niitä hyvin johtamaan, Tiilikainen kiteyttää.
Majuri Katri Teho on ainoa suomalainen noin 1400 henkilön NSPA-organisaatiossa. NSPA on siviiliorganisaatio, joten hänellä ei ole kuvassa univormua päällä. Kuva: Ruotuväki
Äitiyslomat eivät hidastaneet urakehitystä
Suomalaisena yhteysupseerina Nato Support and Procurement Agencyssä toimiva Katri Teho ylennettiin everstiluutnantiksi. Hän on korkea-arvoisin itsenäisyyspäivänä ylennettävistä naisista.
Tehon mukaan hänen uransa kohokohdat ovat olleet kriisinhallintatehtävät, esimerkiksi ISAF-operaatiossa Afganistanissa sekä Euroopan unionin Pohjoismaisessa taisteluosastossa.
Uran suurimmaksi haasteeksi Teho kuvailee vuosina 2017-2019 käymäänsä yleisesikuntaupseerikurssia. Hänellä oli silloin kolme pientä lasta.
– Siitäkin ajanjaksosta selvittiin, Teho toteaa.
– Positiivista on se, että vanhempainvapailla lapsia hoitaen vietetty aika ei ole vaikuttanut ylenemisiin, Teho lisää.
Kunniamerkkejä saivat eri aloilla ansioituneet
Itsenäisyyspäivä tuo perinteiseen tapaan usean kunnostautuneen suomalaisen rintaan ritarikunnan myöntämän kunniamerkin. Myönnetyistä kunniamerkeistä korkein, Suomen Valkoisen Ruusun suurristi, myönnettiin korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppäselle Helsingistä.
Suomen Leijonan suurristi myönnettiin kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläinen-Lindforssille Helsingistä sekä arkkipiispa Tapio Luomalle Turusta.
2. Luokan Vapaudenristi miekkoineen myönnettiin tänä itsenäisyyspäivänä kommodori Sakari Martimolle Espoosta sekä eversti Juha Tammikivelle Järvenpäästä ansiokkaasta toiminnasta maanpuolustuksen hyväksi.
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkin saivat toimitusjohtajat Jyri Häkämies Helsingistä sekä Jussi Pesonen Sveitsistä.
Häkämies on toiminut elämänsä aikana myös media-alalla. Kiinnostus näkyi jo varusmiehenä, kun hän suoritti palveluksensa Ruotuväen toimittajana. Kuva: Rob Orthen
Kunniamerkki entiselle Puolustusministerille
Reservissä kapteenin arvon saavuttanut Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies on uransa aikana ehtinyt työskennellä toimittajana, kokoomuksen kansanedustajana sekä puolustus- ja elinkeinoministerinä.
– Kenenkään ura ei ole yksin tehty vaan eri tehtävissä minulla on ollut hyviä työtovereita ja kumppaneita, mutta toki tämä tunnustus lämmittää, Häkämies pohtii.
– Kunniamerkkiasioissa ei kannata ennakoida, Häkämies lisää.
Uransa kohokohdaksi Häkämies kokee puolustusministerinä Yhdysvalloissa pitämänsä puheen, jossa hän nimesi Venäjän kolmeen kertaan Suomen suurimmaksi turvallisuushaasteeksi. Puhe sai aikanaan rajua kritiikkiä, mutta on Häkämiehen mielestä vanhentunut varsin hyvin.
Kommodori (evp) Sakari Martimo on ehtinyt pitkän sotilasuransa aikana osallistua kolmeen rauhanturvaoperaatioon Bosnia ja Hertsegovinassa. Kuva: Santeri Väänänen
Tunnustus veteraanien perinnön vaalijalle
Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja, kommodori (evp) Sakari Martimolle myönnettiin 2. luokan vapaudenristi miekkoineen. Kunniamerkki myönnetään miekkojen kera, jos saajalla on sotilastausta.
– Päällimmäisenä tuntona on kiitollisuus, kun arvokas instituutio huomioi isänmaan palveluksen. Odotuksia ei ollut, ehkä joskus oli toiveita, Martimo kertoo.
Martimo kertoo kahdeksan EU-jäsenmaan arktisen projektin puheenjohtajuuden olleen ehkä uran haastavin tehtävä sen ainutlaatuisuuden takia.
– Suomalaisella mielenlaadulla ja sotilaskoulutuksella nämäkin haasteet selätettiin, Martimo toteaa.
Martimo valmistui Kadettikoulusta vuonna 1983 Rannikkotykistöön. Hän on sen jälkeen palvellut useissa tehtävissä muun muassa Merivoimissa, Maanpuolustuskorkeakoulussa, Pääesikunnassa sekä edustanut Suomea EU- ja Nato-projekteissa.
– Tulevaisuudessa jatkan Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtajana ja pyrin varmistamaan veteraanityön jatkuvuuden Tammenlehvän Perinneliitossa senkin jälkeen, kun veteraaniliitot on purettu, Martimo julistaa.
