Yleisradio on varautunut pandemiaakin kovempiin kriiseihin

Yleisradiolla on lain mukaan velvoite tarjota kaikille suomalaisille yhtäläisin ehdoin monipuolinen ja kattava julkisen palvelun radio- ja televisio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen.

Oheis- ja lisäpalveluita ovat muun muassa verkkouutiset ja Yle Areena.

Ylen pitää lain mukaan myös luoda ja ylläpitää suomalaista kulttuuria, tukea kansanvaltaa ja välittää viranomaistiedotuksia sekä varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.
Ylen täytyy pyrkiä täyttämään velvoitteensa pahimmissakin tilanteissa esimerkiksi silloin, jos Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

Lähetykset jatkuvat kaikissa tilanteissa

Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan mukaan Yle täyttää sille määrätyt velvoitteet.

Hän nostaa koronaviruspandemian esimerkiksi tilanteesta, jossa Yle joutui toimimaan aidossa poikkeustilanteessa. 

– Pandemian aikana tiedotuksellisia tarpeita ja velvoitteita oli paljon. Niistä kyllä selvittiin hyvin, Ylä-Anttila kertoo.

Onnistumisista huolimatta Ylä-Anttila myöntää, että pandemia pakotti Yleisradion arvioimaan uudelleen toimintatapojaan. 

Ylen kriisiajan toiminnot on pääosin suunniteltu sotaa ja vastaavia vakavia poikkeusoloja varten. Sen vuoksi Yleisradion Pasilan toimitilojen alle on louhittu kattava kellariverkosto, joka kestää vakavatkin ulkopuoliset uhat.

Yle voi jopa äärimmäisissä poikkeusoloissa ylläpitää lähetyksiä tärkeimmillä kanavilla.

Koronaviruspandemian aikana todettiin, että toiminnan keskittäminen kaikissa poikkeustilanteissa ei ole viisasta terveysriskien vuoksi. Henkilöstön terveyden suojaamiseksi Yleisradion toiminta päätettiin hajauttaa digitaalisia työvälineitä hyödyntäen. 

Ylä-Anttilan mukaan pandemia-ajan kokemuksesta huomattiin, että Yleisradio toimii hajautettunakin ilman suurempia ongelmia.  

– Korona-aikana toimittaja saattoi lukea radio-uutisia vaikka omasta saunastaan uuden teknologian avulla. Se on nykyään sen verran yksinkertaista, Ylä-Anttila huomauttaa.

Yleisradion turvallisuuspäällikkö ja reservin sotilasmestari Jyrki Guttorm uskoo hajauttamisen toimivan myös mahdollisissa tulevissa kriiseissä.

– Yleisradion toiminta, erityisesti toimittajien osalta, on parasta, kun he jalkautuvat kohteiden luo. Meidän tekniset järjestelmämme tukevat sitä tarvittaessa, Guttorm kertoo.

Pasilan varautumisjärjestelyjä hyödynnetään myös normaalioloissa. Pasilan kellarista löytyy varakäyttöön Ylen studiotiloja, arkistohuoneita ja esimerkiksi Radio Suomen lähetyshuone, jonka avulla uutiset, vaaratiedotteet ja muut lähetykset kuuluvat tilanteessa kuin tilanteessa.
Yleisradion turvallisuuspäällikkö Jyrki Guttorm kehuu Yleisradion johdon panostusta turvallisuuteen. Kuva: Eeli Gröhn

Jatkuvaa harjoittelua

Ylen henkilökunta harjoittelee säännöllisesti poikkeusoloissa toimimista. 

Guttormin mukaan Ylellä on kolmenlaisia harjoituksia, joissa varaudutaan poikkeusoloihin.

Korkeimmalla tasolla ovat strategiset harjoitukset, joissa Yleisradion johto käy läpi toimintaa kriisitilanteissa.

Toisella tasolla ovat taktiset harjoitukset, joissa Ylen sisäiset osastot harjoittelevat esimerkiksi teknisten järjestelmien siirtämistä nopeasti turvaan.

Alimpana ovat viikoittaiset tai jopa päivittäiset harjoitukset, joissa tarkistetaan, että varautumisen järjestelmät toimivat. 

Guttormin mukaan moni muukin poikkeusoloihin varautuva organisaatio harjoittelee samalla tavalla.

Yleisradio osallistuu lisäksi joka toinen vuosi muiden suomalaisten toimijoiden ja muun median kanssa valtakunnallisiin Tieto-harjoituksiin, joissa harjoitellaan kriisitilanteissa toimimista huoltovarmuusorganisaatio Digipoolin ja kansallisten viranomaisten johdolla.

– Meidän ihmisemme ovat kyvykkäitä toimimaan kaikenlaisissa tilanteissa. Se on juuri jatkuvan harjoittelemisen tarkoitus, Ylä-Anttila painottaa. 

Kriisinyrkki valmistautuu vaikeuksiin

Yleisradiolla on kriisinyrkki, jonka tarkoituksena on johtaa yhtiö vaikeiden aikojen läpi ja tukea sisäistä tiedonkulkua. Koronaviruspandemian aikana perustettu ryhmä kokoontuu viikoittain.

Ylellä on myös oma poikkeusajan organisaatio, jonka jäsenet on vapautettu aseellisesta palveluksesta. Vastaavan vapautuksen ovat saaneet muun muassa aseteollisuudessa työskentelevät henkilöt.

Vaativan kriisin tai sodan saavuttaessa Suomen Yleisradion poikkeusajan organisaatio muodostaisi yhtiön toiminnan ytimen. 

Guttormin mukaan poikkeusajan organisaation vahvuus on tarpeeksi suuri ylläpitämään Yleisradion tärkeimpiä toimintoja.

– Meillä on kykyä järjestää toimintamme siten, että pystymme toimimaan normaalia pienemmällä henkilömäärällä, Guttorm kertoo.

– Siihen ollaan kyllä varauduttu, Guttorm vakuuttaa.

Toimitustyötä kevyellä kalustolla

Yle ei varastoi suuria määriä käyttämäänsä kalustoa, kuten kameroita, lähettimiä tai ajoneuvoja, vaan hyödyntää kalustoaan laajasti päivittäisessä käytössä. 

Guttorm painottaa, että nykyään Yleisradion henkilöstö käyttää kevyessä reportteritoiminnassaan helposti saatavia kuluttajalaitteita, kuten älypuhelimia ja kannettavia tietokoneita.

Esimerkiksi hän nostaa toimittajan työn, jonka pystyy tarpeen tullen tekemään vaikka pelkällä älypuhelimella.
– Minullakin on vähän parempi iPhone, jossa on kolme erittäin hyvällä optiikalla varustettua kameraa. Miksi rakentaisimme mitään hankalampaa, kun kaupassa on tällainen laite, Guttorm pohtii.

– Tukeudumme nykyään hyvin pitkälti tällaisiin peruskuluttajan välineisiin, hän lisää.

Guttorm myöntää, että Ylen toimintaan vaaditaan myös monimutkaisempaa ja harvinaisempaa laitteistoa radio- ja televisiolähetyksiä varten. Raskaaseen kalustoon kuuluvat esimerkiksi ulkotuotantoautot, joissa on tarvittavat televisiokamerat ja lähetinlaitteet.

Hän vakuuttaa, että Suomessa on riittävästi Yleisradion tarvitsemia laitteita kestämään mahdollisen kriisin aiheuttamat kalustotappiot.

Yleisradion toimintaa ei voi lamauttaa

Ylä-Anttila tunnustaa, että Ylen toimintaan vaadittu infrastruktuuri on haavoittuvainen, jos Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.

Internetissä olevia palveluita voidaan kaataa kyberhyökkäyksillä ja lähettimiä sekä sähköverkkoa voidaan vaurioittaa tai tuhota osittain esimerkiksi räjähteillä.

Häiriöitä varten Yle on muun muassa rakentanut varauutissivuston vara.yle.fi:n.

Yleisradion toimitiloissa sähkönsaanti on varmistettu niin, että lähetykset voivat jatkua, vaikka sähkönsaanti verkosta estyisi.

Ylä-Anttilan mukaan muun muassa Ylen pääkallopaikalla Pasilassa on testattu sähköverkosta irrottautumista ja generaattorien varassa toimimista. Testaus tapahtui kesken suorien lähetysten eikä ongelmia ilmennyt.

Guttorm suhtautuu Suomen infrastruktuurin haavoittuvuuteen sähköinsinöörin luottamuksella.

– Maailma on täynnä erilaisia ilmiöitä, joilla pystytään kaatamaan tilapäisesti erilaisia toimintajärjestelmiä. On se sitten digitaalinen tai puolianaloginen tai hybridijärjestelmä, Guttorm kertoo.

– Tarpeen tullen rakennamme järjestelmiä uusiksi Guttorm rauhoittelee.

Guttorm painottaa, että lähtökohtaisesti yksittäinen vika tai häiriö ei pysty kaatamaan Yleisradion lähetyksiä kuin hetkeksi.
Yleisradion Pasilan tilat ovat strateginen kohde, jonka takia Yle on varautunut kaikkeen. Kuva: Eeli Gröhn

Lähetysverkko yhdysvaltalaisella yrityksellä

Suomen maanpäällisiä radio-, tv- ja mobiili-tv-verkkoja lähetysasemineen ja mastoineen hallinnoi Digita, jonka omistaa yhdysvaltalainen pörssiyhtiö, DigitalBridge. 

Ylä-Anttila ja Guttorm eivät pidä ongelmana, että antennijakelija ei enää ole kotimaisessa omistuksessa.

– Tiedän, että Digita hoitaa asiansa erittäin vastuullisesti. Ulkomainen omistus ei vaikuta täällä hoidettaviin vastuisiin tavalla, josta pitäisi olla huolissaan, Ylä-Anttila vakuuttaa. 

– Luotan Digitaan kyllä aika kovalla tasolla, Guttorm täydentää.

Epäilyttävä sosiaalinen media

Sen sijaan ulkomaalaisomisteiseen sosiaaliseen mediaan Ylen turvallisuuspäällikkö Guttorm suhtautuu varautuneesti.

Kaikki eivät ymmärrä, että sosiaalisen median jättiläisfirmojen algoritmit syöttävät ihmisille salakavalasti sisältöä kaupallisista syistä. Ne myös vaikuttavat käyttäjien mielipiteisiin.

– Korkean kriisin tilanteessa nämä järjestelmät alkavat aika nopeasti yksi toisensa jälkeen rapautua, jonka jälkeen yhtäkkiä huomataan, että se semmonen harmaa, mutta toimiva viestintä onkin ehkä kansalaisten kannalta parasta, Guttorm pohtii.

Ylä-Anttilan mukaan Yleisradiossa on pohdittu erilaisia alustakokeiluja, joilla voitaisiin paremmin tavoittaa sosiaalisesta mediasta uutisensa saava nuoriso. Vielä tällä hetkellä yhtiö luottaa edelleen olemassa oleviin kanaviin.

Suomi-media suojaa  suomalaisia

Ylä-Anttilan mukaan suomalaisella medialla on erinomainen puolustustahto.

Median puolustustahdolla Ylä-Anttila tarkoittaa sitä, että media on poikkeusoloissa valmis ja kykenevä osallistumaan uutisointiin ja kansalaisten henkisen jaksamisen ylläpitoon tarjoamalla kevyempää sisältöä.

Hän painottaa tämän olevan median kotimaisuuden ansiota. 

– Joka maassa on media, ja on parempi, että se on omaa. Ei antauduta pelkästään kansainvälisille toimijoille, Ylä-Anttila painottaa. 

– Kun ajattelen, kuka ja ketkä haluavat tehdä sisältöä Suomesta suomalaisille, niin kyllä se on aika pitkälle Suomi-media, Ylä-Anttila lisää.