Yleisen asevelvollisuuden kehittäminen kirvoittanut keskustelua

Naiset kutsuntoihin ja kansalaispalvelun kehittämistä vaiko valikoivaa asevelvollisuutta? Koronatilanteesta huolimatta parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean lausuntokierros on käynnistetty.

Valtioneuvosto asetti 5.3.2020 parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Koronavirustilanteen vuoksi komitean kokousmuotoisen työn on tarkoitus alkaa ministeriölähteiden mukaan vasta kesäkuussa, mutta lausuntokierros on silti käynnistetty ja eturyhmät ja kansalaisjärjestöt ovatkin lausuneet jo kantojaan komitealle. 

Upseeriliton puheenjohtajan, everstiluutnantti Ville Viidan mukaan asevelvollisuuden ja maanpuolustusvelvollisuuden kehittämisen keskeisenä ajatuksena tulee olla jatkossakin asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen sekä kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustustahdon lisääminen yhteiskunnassa.

–Asevelvollisuusjärjestelmä on kustannustehokas ja se tuottaa riittävästi osaavia sotilaita sodanajan joukkoihin ja on tärkeä myös maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Kertausharjoituksia on myös lisättävä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden takaamiseksi ja varusmiehille ja reserviläisille on turvattava korkeatasoinen ja turvallinen koulutus, Viita linjaa.

Varusmiesliitossa kannatetaan niin ikään asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä. Varusmiesliiton puheenjohtajan Topi Korpisen mukaan palkka-armeijalla tai vapaaehtoisella asevelvollisuudella ei nykyisen reservin vahvuutta saataisi täytettyä. Varusmiesliitto ehdottaa järjestelmään kuitenkin suuria muutoksia – asevelvollisuuden tulisi liiton mukaan koskea koko ikäluokkaa ja olla valikoiva.

– Laajentaisimme asevelvollisuuden koskemaan koko ikäluokkaa. Malli olisi valikoiva, missä palvelukseen valittaisiin motivoituneimmat ja soveltuvimmat yksilöt sukupuoleen katsomatta. Lisäksi ottaisimme käyttöön maanpuolustusvähennyksen, eli verovähennyksen, joka lisäisi
palvelusmotivaatiota ja kannustaisi suorittamaan palveluksen, Korpinen kiteyttää.

Yhdenvertaisuuskysymykset nousevatkin monilla etujärjestöillä keskeisiksi seikoiksi lausunnoissa. Upseeriliitto ei asevelvollisuutta Varusmiesliiton ehdotuksen tavoin naisiin ulottaisi, vaikka ulottaisikin kutsunnat koskemaan naisia. Yhdenvertaisuutta voitaisiin Viidan mukaan lisätä siirtymällä kohti kansalaispalvelusta, jossa tarjolla olisi aseellisen varusmiespalveluksen lisäksi aseeton palvelus ja muita kriisiaikojen valmiuksia lisääviä tehtäviä.

– Käytännössä tasa-arvouudistusten minimi olisi ulottaa kutsunnat naisiin ja kehittää niin sanottua kansalaispalvelusta, jossa jokaiselle löytyisi mielekäs tapa puolustaa maata. Tämä lisäisi vapaaehtoisten naisten osuutta varusmiesten keskuudessa. Koko ikäluokkaa koskeva kansalaispalvelus vaatii huolellista tarkastelua etujen, haittojen ja kustannusten sekä etenkin käytännön toteuttamisen osalta muun muassa aseellisen palveluksen ja nykymuotoisen siviilipalveluksen suhteen, Viita arvioi.

Resurssikysymykset puhuttavat niin upseerien kuin varusmiestenkin keskuudessa. Varusmiesliitto on esittänyt toimia, joilla helpotettaisiin varusmiesten toimeentuloa, sekä osoitettaisiin arvostusta maanpuolustuksen eteen tehdystä työstä.

– Varusmiesten toimeentuloa parantaisimme esimerkiksi korottamalla päivärahoja ja poistamalla sotilasavustuksen tulorajan. Lisäksi varusmiespalveluksen tulisi kerryttää eläkettä samaan tapaan kuin esimerkiksi opintojen, Korpinen pohtii.

Upseeriliitossa ollaan puolestaan huolissaan muutosten vaikutuksista henkilöstön asemaan. Puolustusvoimien tehtävien lisääntyminen saattaisi johtaa aliresursointiin ja henkilöstön kuormittumiseen.

– Kutsuntajärjestelmän laajentaminen edellyttäisi lisäresursseja kutsuntoja toteuttavaan henkilöstöön. Mahdollinen kansalaispalvelus ei saisi myöskään kuormittaa maanpuolustukseen tarkoitettuja resursseja taloudellisesti eikä sitoa henkilöstöä Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitoksesta. Tarkastelussa on aina pidettävä mukana myös resurssien lisätarve. Jo tällä hetkellä henkilöstövaje ja sitä kautta kuormitus ovat tosiasioita, joita ei voida ohittaa, Viita painottaa.