Touko- ja kesäkuun vaihteessa toteutetut sotaharjoitukset näkyivät ympäri Suomea. Suomalaiset harjoittelivat myös ulkomailla Aurora 23 -harjoituksessa Ruotsissa.
Harjoitukset ovat merkittävä merkkipaalu monille varusmiehille, sillä kyseessä oli useille varusmiespalveluksen päättävä "loppusota". Harjoituksissa varusmiehet pääsevät harjoittelemaan palveluksen aikana opittuja asioita laajassa harjoitusympäristössä.
Suurimmat harjoitukset järjestettiin Rovajärvellä Maasotakoulun toimesta ja Kaakkois-Suomessa Karjalan prikaatin toimesta. Lightning Strike 23 ja Northern Forest 23 -harjoitusten muodostamaan kokonaisuuteen osallistui 8000 henkilöä ja Karelian Lock 23 -harjoitukseen 7000 henkilöä.
Kevään mittaan suomalaiset pääsivät harrastamaan yhteistoimintaa ulkomaisten sotilaiden kanssa. Maavoimien harjoituksiin ulkomailta oli saapunut sotilaita sekä merkittävästi kalustoa, kuten yhdysvaltalaisia Abrams M1 Abrams -taistelupanssarivaunuja.
Maavoimien harjoituksien lisäksi kansainväliset joukot näkyivät myös Ilma- ja Merivoimissa. Suomen johtama, yksi Euroopan suurimmista lentotoimintaharjoituksista ACE 23 osallisti 14 eri maata ja 150 ilma-alusta.
Merivoimien pääsotaharjoitukseen, Atrain 23 -harjoitukseen, osallistui Yhdysvaltojen merijalkaväen ilmatorjuntaosasto (Low Altitude Air Defense Detachment).
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivisen mukaan kansainvälinen harjoitustoiminta tuo mukanaan mahdollisuuksia liittolaisille ja kumppaneille.
– Me olemme kehittäneet omaa operatiivista toimintaa suomalaiseen maastoon, mihin ulkomaalaisilla on aluksi enemmän opittavaa, luonnehtii Kivinen.
Lisäksi kansainvälinen harjoitusympäristö hyödyttää myös suomalaisia.
– Kun harjoitellaan suomalaisten kesken ollaan tietynlaisen kuplan sisällä. Muiden maiden kanssa harjoitellessa aina opitaan toisiltamme, Kivinen lisää.
.jpg/96c14b48-0ad3-3b8c-b8c8-4c447f57b4f9?t=1686820562259)
Kevään mittaan järjestetyissä sotaharjoituksissa suomalaiset pääsivät harjoittelemaan yhteistyötä ulkomaalaisten kanssa. Kuva: Olli Nurminen
Keväällä järjestetyissä harjoituksissa nähtiin harjoituskohtaisia painotuksia. Niinisalossa järjestetyssä Arrow 23 -harjoituksessa painotus oli mekanisoitujen joukkojen toiminnassa.
Arrow 23 -harjoitus kasasi yhteen noin 1300 suomalaista ja 850 ulkomaalaista sotilasta. Ajoneuvoja oli yhteensä vajaat noin 400, joista peräti 185 oli ulkomaisia. Taistelukentillä toimi saamaan aikaan suomalaisia ja ulkomaisia taistelupanssarivaunuja.
Karelian Lock 23 -harjoituksessa harjoiteltiin koko Kaakkois-Suomen puolustamista. Joukkoja oli Kouvolan lisäksi muun muassa Luumäen ja Haminan alueilla.
Karelian Lock 23 -harjoituksen johtajan, prikaatikenraali Jyri Raitasalon mukaan harjoituksen aikana joukot hitsautuvat yhteen ja katsotaan, miten aselajien välinen yhteistyö toimii.
– Tämä on samalla koulutustason mittaus. Täällä nähdään, mitä osataan ja onko jossakin vielä puutteita. Tästä voidaan jatkaa sitten reservissä. Tämän harjoituksen tulosten perusteella voidaan esimerkiksi katsoa seuraaviin kertausharjoituksiin joku sellainen aihe, mitä olisi tarpeeseen kehittää, Raitasalo toteaa.
Puolustusvoimain komentaja tarkastaa säännöllisesti harjoituksia. Kenraali Kivinen keskusteli myös ulkomaalaisten sotilaiden kanssa Arrow 23-harjoituksessa. Kuva: Olli Nurminen
Kansainvälisiä sotilaista on Suomessa nähty aikaisemminkin, mutta tänä keväänä heidän läsnäolonsa oli vain paljon entistä merkittävämpi. Esimerkiksi tämänkeväinen Karelian Lock 23 oli Karjalan prikaatille ensimmäinen kerta, jolloin kansainvälisiä joukkoja osallistui heidän johtamaan harjoitukseen.
Kivisen mukaan Nato-jäsenyys ei tuo käytännön tasolla kovin suuria muutoksia harjoitteluun ulkomaalaisten kanssa verrattuna aikaisempaan. Henkisesti on kuitenkin eroa harjoitellessa liittolais- eikä kumppanimaiden kanssa.
– Me olemme liittolaisia ja meillä on velvollisuus puolustaa toisiamme, jos sellainen tilanne tulee. Suomessa tai jossain muualla. Muuttaahan se sitä asetelmaa, Kivinen toteaa.
– Meillä on velvollisuus toimia yhdessä ja se ei synny muuten kuin harjoittelemalla, hän korostaa.
Kivisen mukaan eroa aikaisempaan näkyy siinä, että Suomi osallistuu jatkossa myös artikla 5. mukaiseen puolustuksen suunnitteluun ja harjoitteluun.
– Harjoitusten luonne muuttuu, koska nyt liittolaismaiden kanssa harjoitellaan kaikkia tehtäviä. Kumppanivaiheessa emme osallistuneet niin sanottuun artikla 5 harjoituksiin, mutta nyt liittolaismaana osallistumme.
