Yhteistä arsenaalia keräämään
Ruotsi on rakentamassa maavoimiaan uudelleen ja tarvitsee uusia käsiaseita. Yhteisen käsiaseperheen kehittäminen Suomen kanssa voi hyödyttää molempia osapuolia.
Suomi haluaa tehdä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa kaikilla niillä alueilla, missä se on mahdollista. Parhaillaan maiden puolustushallinnot ovat muun ohella selvittämässä, miten käsiaseita voitaisiin kehittää yhdessä.
– Tähdätään siihen, että vuosikymmenen lopussa meillä olisi yhteistä käsiasearsenaalia ruotsalaisten kanssa. Yhteistyö on alkanut lupaavasti, ja toivottavasti pääsemme pian konkreettisesti eteenpäin, jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi kertoo.
Hänen mukaansa hanke on yhdessä priorisoitu korkealle ja käsiaseiden kehittämisyhteistyö on aiheena mitä ajankohtaisin.
Maat allekirjoittivat keväällä kahdenvälisen tiedonvaihtosopimuksen käsiaseista, joka mahdollistaa luottamuksellisten tietojen vaihdon ampumatarvikkeiden, aseiden sekä niiden varusteiden tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyen.
Lisäksi nyt syksyllä allekirjoitettiin taistelijan asejärjestelmiä ja oheisteknologioiden hankintoja koskeva järjestelyasiakirja, joka luo pohjaa mahdollisille
yhteishankinnoille.
– Se, millä hankkeella pääsemme ensimmäisenä konkreettisesti liikkeelle, on vielä auki. Yritämme saada läpimurron mahdollisimman pian, Peltoniemi väläyttää.
Ensimmäisenä uusitaan tarkkuuskiväärit
Moderni käsiase ei oikeastaan ole vain ase vaan monesta osasta koostuva asejärjestelmä. Se rakentuu muun muassa rungosta, eri tyyppisistä piipuista, aseen muunneltavista varusteista, optroniikasta sekä pimeätoimintakyvystä, Peltoniemi luettelee.
Tällaisia Suomi ei ole ennen Ruotsin tai minkään muun maan kanssa kehitellyt tai hankkinut.
Kun asejärjestelmään tulee lisälaitteita, sen paino luonnollisesti kasvaa. Tämän vuoksi keveys on yksi modernin käsiaseen tärkeimmistä ominaisuuksista heti suorituskyvyn jälkeen, Peltoniemi sanoo.
– Yksittäisen taistelijan varustus ja sitä myötä rasittavuus on kasvanut koko ajan. Mitä kevyemmäksi asejärjestelmä saadaan, sen parempi. Aseen rakenteellisilla ratkaisuilla ja esimerkiksi ampumatarvikkeiden komposiittihylsyillä voidaan laskea painoa, hän avaa.
Peltoniemi nostaa modernin käsiaseen peruslisäosaksi myös pimeätoimintakyvyn.
– Ei voida kuvitella, että taisteluita käytäisiin vain valoisissa olosuhteissa. Tarvitaan kattavaa pimeätoimintakykyä, modernia optroniikkaa, valonvahvistin- ja lämpötähtäinsuorituskykyjä sekä fuusiotähtäimiä, hän erittelee.
Moderniin asejärjestelmään kuuluvat niin ikään simulaattorit ja laitteet, joilla varmistetaan turvallinen ja kustannustehokas koulutuskäyttö.
– Suomessa on muun muassa parhaillaan menossa valmistelu itselataavan tarkkuuskiväärimallin sekä tukiampujan kiväärin hankinnalle.
– Välineissä ei voida tehdä kompromissejä. Kun ne ovat huippuluokkaa, voidaan olettaa, että toiminta on myös, Peltoniemi toteaa.
Kaiken lisäksi aseen on oltava toimintavarma, olivatpa olosuhteet mitkä hyvänsä. Suomessa olosuhteet ovat Peltoniemen mukaan kansainvälisesti tarkasteltuna erittäin vaativat.
– Moneen kertaan pitää olla testattu, jotta ase on käyttövarma. Oli sitten 30 astetta pakkasta tai paahtava helle, lumisadetta tai ulkomaan operaatioista tuttu hiekkamyrsky, niin taistelijan on voitava luottaa aseeseensa.
Yhteisestä asearsenaalista monia etuja
– Kun ampumatarvikkeet, aseet ja niiden varusteet ovat samat, saadaan yhteistoimintakykyä, huoltovarmuutta ja kriisiajan valmiutta molemmille, Peltoniemi avaa.
Useat alan suomalaiset asealan yritykset nauttivat arvostusta myös ruotsalaisten suunnassa, mikä osaltaan luo ja vahvistaa hyviä yhteistoimintaedellytyksiä.
Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin tarpeet käsiaseiden suorituskyvylle ovat varsin samankaltaiset esimerkiksi tulivoiman, läpäisykyvyn ja ampumaetäisyyden osalta. Lisäksi molemmilla mailla on kalustoa vanhentumassa ja uusia joukkotyyppejä varustettavana.
– Edettäessä kohti 2030-lukua nähdään, kuinka montaa järjestelmää tämä tulee koskemaan, Peltoniemi summaa.
Erityisesti Ruotsilla on tarvetta tehdä lähivuosina uusia asehankintoja, sillä maa on hiljattain kasvattanut puolustusbudjettiaan jopa 40 prosentilla.
– Aiemmin Ruotsissa keskityttiin kriisinhallintasuorituskykyjen kehittämiseen.
Toimintaympäristö on nyt ennalta-arvaamattomampi, joten Ruotsissa panostetaan merkittävästi enemmän kotimaan puolustamiseen. Käytännössä Ruotsin maavoimia rakennetaan nyt uudelleen, Peltoniemi selventää.
