Yhteishankkeena taktista ja operatiivista liikkuvuutta

Puolustusvoimien telakuorma-ajoneuvot ovat tulossa vääjäämättä elinkaarensa päähän. Arktisen liikkuvuuden hankkeella etsitään korvaavaa kalustoa ja rakennetaan kokonaan uutta suorituskykyä uuden ajoneuvojärjestelmän avulla.

Maavoimat on tekemässä 2020-luvun aikana suuria muutoksia ajoneuvokalustoonsa. Suomi on kehittämässä Latvian ja Patrian kanssa uusia pyöräpanssariajoneuvoja, ja CV9030-rynnäkköpanssarivaunukalusto on saamassa päivityksen. Kenties merkittävimpänä koko Maavoimia koskevana tulevaisuuden ajoneuvohankkeena on käynnistynyt Arktisen liikkuvuuden hanke.

Arktinen liikkuvuus on osa Euroopan unionin EDIDP (European Defence Industrial Development Programme) -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on parantaa EU-maiden puolustusteollisuuden tuotantomahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Suomen johtamaan FAMOUS-hankkeeseen (European Future Highly Mobile Augmented Armoured System) osallistuu yhdeksän jäsenmaata ja 19 teollisuusyritystä. Teollisuuskonsortion johtovastuussa on Patria.

Hankkeen tarkoituksena on etsiä korvaava ratkaisu nykyiselle telakuorma-autokalustolle. Jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemen mukaan nykyisten ajoneuvojen modernisoinnilla ei voida saavuttaa Maavoimien 2030-luvulla tarvitsemaa suorituskykyä.

– Hankkeen esiselvityksessä kävi ilmi, että telakuorma-autojen voimansiirtolinjassa ja rakenteissa on kokonaisuuksia, jotka ovat vanhentumassa ja myöskään varaosia ei ole saatavilla.

– Suorituskykytavoitteena on ennen kaikkea turvata pohjoisen alueen joukkojen taktinen ja operatiivinen liikkuvuus aina 2050-luvulle asti. Nykyisen telakuorma-autokannan kunnossapitokustannukset syövät yhä enenevissä määrin resursseja. Parantamalla vanhaa kalustoa emme kykene rakentamaan vaadittavia ominaisuuksia eikä se olisi myöskään kustannustehokasta, Peltoniemi perustelee.

Liikkuvuutta haastaviin olosuhteisiin

Ensimmäiset telakuorma-autohankinnat tehtiin vuonna 1981. Tuolloin hankittiin ruotsalaisen Hägglundsin valmistamia Bandvagn 206 -ajoneuvoja. Viimeisimmät BV206-hankinnat tehtiin vuonna 2011.

Suomen kalustoon kuuluu myös NA-telakuorma-autoja. Hankinnat toteutettiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla. Suomalaisvalmisteisista telakuorma-autoista käytössä on vielä diesel-versiot. 

Käytössä olevien autojen suurimpina ongelmina ovat hitaus ja tekniikan vanheneminen. Taistelupainossaan hyvissä olosuhteissa ajoneuvo kulkee noin 40 kilometriä tunnissa.

– Tavoitteena on kehittää ratkaisu, jossa kyetään siirtymään tiestöllä muiden ajoneuvojen tavoin. Lisäksi samalla ajoneuvoratkaisulla tulee kyetä erinomaiseen taktiseen liikkuvuuteen.

– Sen lisäksi, että ajoneuvoja pitää suojanäkökulmasta saada liikuteltua nopeasti maastossa paikasta toiseen, myös joukkoja pitää saada liikuteltua operatiivisten tarpeiden mukaan viiveettä eri alueille. Tämän tulee olla mahdollista ilman tukevia kuljetusratkaisuja, esimerkiksi lavetteja, Peltoniemi tiivistää.

Korvaavalle ajoneuvolle on asetettu erinomaisen liikkuvuuden lisäksi uusia vaatimuksia muun muassa kuljetuskapasiteetin ja modulaarisuuden osalta.

Nykyisissä Bankuissa ja Nasuissa on kuitenkin myös ominaisuuksia, jotka halutaan säilyttää tulevassa kalustossa. Hyvän taktisen maastoliikkuvuuden lisäksi Peltoniemi mainitsee telakuorma-autojen vahvuuksiksi uimiskyvyn ja kestävyyden.

Nykyisiä telakuorma-autoja on käytetty Suomessa 1980-luvulta lähtien. Kuva: Oona Myöhänen

Uusi ja monipuolinen ajoneuvojärjestelmä

Kartoituksessa huomattiin, että eri maiden vaatimukset täyttävää ajoneuvoalustaa ei ole tarjolla. Ratkaisuna oli käynnistää kehitystyö, jossa puolustusteollisuus tuottaa suorituskykyvaatimusten mukaisen uuden ajoneuvoratkaisun.

– Aikaisemmin teollisuudelle ei ole annettu tällaisia vaatimuksia ajoneuvoalustalle, koska teknologia ei ole ollut valmis niiden toteuttamiseen. Esimerkiksi ajoneuvojen telaratkaisut eivät ole kestäneet nopeaa tieliikkuvuutta. Tämän hetken teknologialla vaatimukset ovat kuitenkin mahdollisia, Peltoniemi avaa.

Uuden ajoneuvojärjestelmän tarkoituksena on toimia tulevaisuudessa pohjana myös mahdollisille uusille ajoneuvohankkeille.

– Järjestelmä ei välttämättä tule olemaan pelkästään Suomen pohjoisille alueille soveltuva ratkaisu. Se räätälöidään kattavasti erittäin haastaviin maasto- ja sääolosuhteisiin sisältäen hyvän operatiivisen liikkuvuuden, jolloin sillä voi olla laajempia käyttömahdollisuuksia eri joukoille.

Puolustusvoimien on tarkoitus aloittaa nykyisten telakuorma-autojen korvaaminen vuonna 2026, jolloin osa nykyisistä tulee elinkaarensa päähän.  

Suomen johtaman EDIDP-hankkeen tavoitteena on kehittää innovatiivisia tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja, jotka parantavat uusien ja olemassa olevien ajoneuvojen suorituskykyä. 

Hankkeen tutkimusvaiheen jälkeen jatketaan ajoneuvojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Tähän tullaan hakemaan Euroopan Puolustusrahaston (EDF) osarahoitusta. Toista vaihetta ollaan parhaillaan valmistelemassa.

– Ensimmäisen vaiheen rahoitus EU-komissiolta oli noin yhdeksän miljoonaa euroa, ja toisessa vaiheessa tarve on merkittävästi suurempi. Mahdollisessa EDF-vaiheessa nähdään, kuinka moni maa hankkeessa on lopulta mukana rakennettaessa prototyyppiä, Peltoniemi päättää.