Pääministeri Marin: EU:n yhteinen puolustus ottaa harppauksen eteenpäin

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seuraa pääministeri Sanna Marinin mielestä, että EU:n yhteinen puolustus ottaa harppauksen eteenpäin.

Euroopan unionissa on jo pitkään valmisteltu niin sanottua strategista kompassia eli turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointia ja ohjausta seuraavien noin 5-10 vuoden ajaksi. Strateginen kompassi hyväksyttiin 24.-25. maaliskuuta pidetyssä huippukokouksessa.

Suomea huippukokouksessa edustanut pääministeri Sanna Marin sanoo, että Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän hyökkäyksen seurauksena merkittävästi.

– Nyt myös näkymä tulevaisuuteen on hyvin erilainen kuin vielä vähän aikaa sitten. EU:n jäsenmaat tulevat varmasti panostamaan puolustukseensa aiempaa enemmän, tekemään uusia hankintoja, ja sen lisäksi myös yhteistä eurooppalaista puolustusta halutaan vahvistaa, Marin toteaa.

Pääministerin mielestä kansakunnan turvallisuus muodostuu useasta elementistä eli vahvasta puolustustahdosta, puolustuskyvystä, huoltovarmuudesta ja perustoimintojen turvaamisesta. Myös teknologiset kyvykkyydet ovat hänestä sellainen asia, josta pitää yhteisesti eurooppalaisesti pitää huolta.

– Tarvitsemme EU-yhteistyötä ja kansainvälistä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä käytännössä kaikilla saroilla, Marin sanoo.
Suomen puolustuskyvyn turvaamiseksi hallitus on luvannut lisärahoitusta Puolustusvoimille. Myös sisäinen turvallisuus saa lisää varoja lisäbudjeteissa.

Kansakuntien puolustustahto näkyy panostuksina

Marin huomauttaa, että Suomi on pitänyt aktiivisesti esillä EU:n yhteisen puolustuspolitiikan kehittämistä ja yhteisiä toimia EU:n puolustuksen vahvistamiseksi. Useimmat jäsenmaat eivät ole aiemmin nähneet sitä niin tarpeelliseksi, koska kehittävät puolustustaan Naton kautta. Sota Ukrainassa on muuttanut ajattelua.

– Ennakoisin itse, että EU:n yhteinen puolustus tulee ottamaan harppauksen eteenpäin tämän kriisin seurauksena. Kansakuntien tahto puolustuksen vahvistamiseen on nyt erittäin korkealla ja se tulee näkymään taloudellisina panostuksina ja puolustuskykyjen kaikkinaisena vahvistamisena, Marin sanoo.

Marin muistuttaa, että maaliskuun alkupuolella EU-johtajien antamassa Versailles´n julistuksessa huomioitiin myös jäsenmaiden keskinäisen avunannon lauseke, joka on ollut EU-sopimuksessa vuodesta 2009.

– Suomi ja Ruotsi nostivat tämän artiklan esille, eli sen, että mikäli johonkin jäsenmaahan kohdistuu aggressiota, niin muilla jäsenmailla on velvollisuus auttaa, Marin korostaa.

Haastattelua tehtäessä oli tiedossa, että hallitus antaa huhtikuun alkupuolella eduskunnalle selonteon turvallisuusympäristön muutoksesta, sen vaikutuksista ja näkymästä eteenpäin.

– Eduskunnassa tullaan käymään keskustelua siitä, pitäisikö Suomen sotilaallisesti liittoutua vai pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana, Marin sanoo.

Keskustelua käydään kevään aikana. Pääministeri Marin sanoo, että “askelmerkkejä tulevaan on ennen juhannusta olemassa”.

Tahto toimia on vahva

– Suomalaisten maanpuolustustahto on korkealla, niin miesten kuin naistenkin. Tietenkin maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia suomalaisia, Marin painottaa.

Marinin mukaan asevelvollisuusjärjestelmää ja maanpuolustusjärjestelmää tullaan kehittämään. Parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea on käsitellyt esityksiä muun muassa naisten kutsunnoista. Tavoitteena on saada yhteiset kutsunnat, joihin olisi velvollisuus ilmoittautua. Kutsunnat eivät kuitenkaan tarkoittaisi vielä asevelvollisuutta. Marin ei usko, että parlamentaarisen komitean työtä tullaan välttämättä arvioimaan uudelleen Ukrainan kriisin takia.

– Itse kyllä näkisin, että tällä hetkellä paitsi miehillä niin myös naisilla on suuri tarve saada tietoa siitä, mitä he voivat tehdä ja miten he voivat osallistua. Varmasti tämän kaltaista keskustelua tullaan käymään puolustusministeriössä sekä muissa ministeriöissä, että millä tavalla kansalaisten tietoisuutta erilaisten kriisitilanteiden varalta voitaisiin kasvattaa. Miten esimerkiksi voitaisiin organisoida ensiapukursseja ja monenlaista kriisivarautumista myös kansalaisten ulottuville entistä paremmin, Marin avaa.

Marin mainitsee, että järjestöt tekevät jo paljon tätä työtä, mutta myös hallitus tulee omalta osaltaan paneutumaan asiaan.

– Ihmisten tahto toimia, tehdä ja varautua on aika kova, Marin kommentoi.

Sota tulee ihan jokaisen iholle

Ukraina on monen suomalaisen ajatuksissa tällä hetkellä ja tilanne saa ajattelemaan myös oman kotimaan kohtaloa. Marin painottaa kuitenkin tässä kohtaa, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.

– Meillä ei ole mitään sellaista tietoa, että tämä tilanne välittömästi meitä koskisi, mutta tietenkin sota Euroopassa koskettaa meitä kaikkia monella tavalla, Marin sanoo.

Marin toteaa, että sodan vaikutukset tulevat näkymään energian sekä ruoan hinnassa. Yhtä lailla näiden saatavuudessa voi tulla haasteita, joten panostusta tulee paitsi puolustukseen myös energiainvestointeihin ja kotimaiseen ruuan tuotantoon.

– Pyrimme hyvin laajalla tavalla varautumaan tulevaan, eli kyllä tämä sota kaikkinensa ja sen taloudelliset vaikutukset tulevat ihan jokaisen meistä iholle, Marin selventää.

Nyt kun on jo toinen kriisi käsillä eikä koronapandemiastakaan ole vielä päästy, on kansalaisten hyvinvointi todella koetuksella. Kuinka pääministeri huolehtii omasta jaksamisestaan?

– Ei kukaan meistä ole päässyt näiden kriisien keskellä helpolla. Itse pyrin huolehtimaan omasta jaksamisestani liikkumalla ja ulkoilemalla. Tietenkin tämä keväinen auringonpaiste tämän synkän tilanteen keskellä tuo hieman valoa elämään. Eli pienistä asioista sitä löytää iloa ja lepoa, Marin sanoo.