Asiantuntijoiden arvio: Yhdysvaltain katse kääntyy Kiinaan, kävi vaaleissa miten tahansa

Naton tulevaisuutta käsittelevässä seminaarissa keskusteltiin Yhdysvaltain roolista puolustusliiton johtajana ja Ukrainan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

– Jos Eurooppa aikoo tukeutua Yhdysvaltoihin, meidän on vakuutettava Yhdysvalloille, että Nato on molemmin puolin kannattava liittouma.

Näin totesi Natossa työskentelevä Norjan puolustusinstituutin professori, eversti John Andreas Olsen Atlanttiseuran järjestämässä seminaaritilaisuudessa, jonka aiheena oli Naton tulevaisuus.

Olsen korosti puheenvuoroissaan Yhdysvaltain roolia sotilasliiton johtajana ja kuinka Eurooppa on pitkään turvautunut Atlantin toisella puolella olevan liittolaisensa suojaan.

Yhdysvaltain katse on kuitenkin kääntynyt entistä enemmän Tyynenmeren ja Kiinan suuntaan, mikä on Euroopalle hälyttävä merkki.

– Kiina on Yhdysvaltojen kovin kilpailija, eikä tilanne tule lähitulevaisuudessa muuttumaan.

Kiina ei ole Olsenin mukaan ainoastaan Yhdysvaltain kilpailija. Hän nimesi Kiinan yhdeksi Naton kolmesta suurimmasta uhasta Venäjän ja terrorismin lisäksi. 

Yhdysvalloista aina painetta Euroopalle

Myös Lontoon King's Collegen sotatieteiden professori Mats Berdalia mietityttivät Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteet.

Yhdysvaltain vaalit ovat herättäneet huolta Nato-maissa, sillä entisen presidentin Donald Trumpin uudelleenvalinnan on pelätty johtavan jopa Yhdysvaltain eroon Natosta, tai ainakin etäisyyden ottamista eurooppalaisiin liittolaisiin.

Trump oli ensimmäisellä kaudellaan usein kriittinen Natoa kohtaan ja moitti Euroopan Nato-maita puolustusmenojen pienistä määrärahoista. Berdal ei kuitenkaan näe suurta eroa entisten presidenttien linjaan.

– Jokainen Yhdysvaltain hallinto Dwight D. Eisenhowerin presidenttikaudesta alkaen on kritisoinut Eurooppaa, ettei se käytä tarpeeksi rahaa puolustusmenoihin. Erona on, että Trump käytti kovempaa ja uhkaavampaa kieltä, Berdal vertaili.

Berdal myös kertoo, että presidentistä riippumatta Kiina on Yhdysvalloille tärkein prioriteetti, ja Eurooppa jäisi pienempään huomioon myös, jos Trumpin vastaehdokas, demokraattien Kamala Harris valittaisiin presidentiksi.

Hän kuitenkin muistutti, että Yhdysvaltain kongressi, joka koostuu edustajainhuoneesta ja senaatista, on perinteisesti ollut Naton vankka tukija.

Ukrainasta 33. jäsenvaltio?

Yhdysvaltojen ja Kiinan lisäksi Natossa on käyty paljon keskustelua Ukrainan mahdollisesta jäsenyydestä puolustusliitossa.

– Se on Natossa tuhannen taalan kysymys – milloin Ukraina voisi realistisesti liittyä, Olsen pohti.

Osa liittoutuman jäsenmaista on toivonut Ukrainalle nopeutettua hakuprosessia sodan päättymisen jälkeen. Nato jäsenyys on myös osa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin voitonsuunnitelmaa.

– Liittymiselle ei ole tarkkaa suunnitelmaa, mutta Ukrainan tulevaisuus on Natossa, Olsen avaa.

Ukrainan sota aktivoi Nato-maita ennennäkemättömällä tavalla. Sen lisäksi, että liittoutumaan tuli uusia jäsenmaita, eli Suomi ja Ruotsi, myös puolustusmenot ovat kasvaneet. Entistä useampi jäsenmaa, tänä päivänä 23, käyttää puolustusmenoihin Naton toivoman kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Puola on asettanut tavoitteeksi 3,7 prosentin puolustusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen. He uskovat sen olevan tulevaisuuden standardi, Berdal kertoo.

The Future of Nato -seminaari järjestettiin Helsingissä 24.10.2024. Järjestäjinä olivat Suomen Norjan suurlähetystö ja Suomen Atlantti-Seura.