Yhdeksän kuukauden miehistö siirtyy reserviin

Saapumiserän 1/21 yhdeksän kuukauden miehistö kotiutuu tänään 15. syyskuuta.

Saapumiserän 1/21 miehistö, joka palvelee erityiskoulutusta vaativissa tehtävissä 255 vuorokautta, kotiutuu keskiviikkona 15. syyskuuta. Kotiutuvia varusmiehiä on 1394, joista naisia on 67. 

Tänään kotiutuva varusmies, lääkintämies Aleksi Puustinen, kertoo kokemuksistaan varusmiespalveluksessa. 

Ensimmäiset kuusi kuukautta kuluivat Puustisen mukaan lähinnä koulutuksissa, kun taas loput kolme opitun asian soveltamisessa. Parasta Puustisen mielestä olivat metsäretket sekä pidemmät harjoitukset. 

– Ennen harjoituksia ajattelin, että menen sinne ja teen sataprosenttisesti sen mitä käsketään. Tiedän, että harjoitukset ovat todella hyvä tilaisuus, joiden aikana oppii eniten, Puustinen vastaa.

Puustiselle on jäänyt parhaiten mieleen tutkintopäivä. 

– Meidät vietiin panssariajoneuvoilla jonnekin päin Helsinkiä ja meitä käskettiin marssimaan sieltä takaisin Santahaminaan. Kokemus oli hieno, vaikka se olikin fyysisesti erittäin rankka, Puustinen kertoo. 

Vaikka varusmiespalvelus on Puustiselle ollut hyvä ja ikimuistoinen kokemus, odottaa hän hyvillä mielin reserviin pääsyä. 

– Kun pääsen reserviin menen ensimmäisenä kotiin, annan äidilleni ison halauksen ja syön paljon äitini tekemää hyvää ruokaa, Puustinen iloitsee.

Lopuksi hän vielä lähettää terveisensä palveluksessa oleville. 

– Tämä ei loppujen lopuksi ole hirveän pitkä aika elämästä. Kannattaa miettiä, että tämä on todella hieno kokemus oppia jotain, mitä monet muut eivät osaa, Puustinen sanoo. 

Saapumiserästä noin 15 prosenttia palvelee 255 vuorokautta miehistön erityiskoulutettuina varusmiehinä. Niissä varusmies pääsee käyttämään omaa osaamistaan eri aloilla. Osa yhdeksän kuukautta palvelevissa varusmiehissä on esimerkiksi sotilaspoliisimiehistöä, osa kuljettajia tai lääkintämiehiä.

Kaartin jääkärirykmentin koulutuspäällikkö, everstiluutnantti Juha Konttinen kertoo haasteista koulutuksen suhteen. 

– Koronapandemia on aiheuttanut tarpeita pidentää koulutusjaksoja, mikä on osaltaan tehnyt henkilökunnan sekä varusmiesten toiminnan raskaaksi, Konttinen arvioi.

Pitkät kiinnioloajat ovat Konttisen mukaan kuitenkin lisänneet yhteisöllisyyttä. Joidenkin varusmiesten kohdalla oppimisprosessi on myös parantunut.

Konttinen itse aloitti varusmiespalveluksensa Kainuun prikaatissa kranaatinheitinkomppaniassa. Hän kotiutui kranaatinheitinjoukkueen johtajana. 

Hän lähettää terveisensä palveluksessa oleville ja reserviin siirtyville.

– Ota kaikki koulutus vastaan, mitä valtio tarjoaa – sitä voidaan soveltaa monissa elämän eri tilanteissa, vaikkei se juuri siinä tilanteessa siltä tuntuisikaan. Kotiutuville haluaisin sanoa, että on hyvä pitää huolta fyysisestä kunnosta. Monet jättävät liikunnan pois kotiutumisensa jälkeen. Olisi hyvä, että liikunnasta tulisi elämäntapa, sillä se vaikuttaa loppuelämän elämänlaatuun, Konttinen korostaa.