Yhä useampi reserviläinen ylläpitää taitojaan – kansainväliset kumppanit vaikuttuneita Suomen reservin osaamisesta
Kertausharjoitusten lisäksi maanpuolustustaitoja voi harjoittaa vapaaehtoisilla maanpuolustuskursseilla.
Suomessa kertausharjoituksiin käskettyjen määrä on lisääntynyt merkittävästi 2020-luvulla. Määrän kasvuun ovat vaikuttaneet erityisesti Ukrainan sota ja Suomen liittyminen puolustusliitto Natoon.
Tänä vuonna tavoitteena on kouluttaa noin 25 000 reserviläistä kertausharjoituksissa, kertoo everstiluutnantti Janne Kananen Pääesikunnan koulutusosastolta. Lisäksi Puolustusvoimien järjestämissä vapaaehtoisissa harjoituksissa on tavoitteena kouluttaa noin 8 000 henkilöä.
Osallistujamäärä on kasvanut merkittävästi, sillä vielä vuonna 2021 kertausharjoituksiin osallistui noin 18 000 reserviläistä.
– Kertausharjoitukset ovat keskeisiä, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden yksilötaitojen ylläpitämiseen ja joukkokohtaisen toiminnan kehittämiseen, Kananen painottaa.
Osallistujamäärän lisäksi myös kertausharjoituspäivien määrä on lisääntynyt. Tämän vuoden kertausharjoituspäivien määrä on noin 150 000, mikä on huomattava kasvu verrattuna vuoden 2021 noin 108 000 päivään.
Kananen huomauttaa, että kertausharjoitusten määrät ovat aina tasapainossa käytettävissä olevien resurssien kanssa.
– Jos rahaa ja henkilöstöä olisi enemmän, voitaisiin järjestää enemmän harjoituksia, mutta nykyisellään määrät ovat hyvällä tasolla, hän toteaa.
Vapaaehtoinen maanpuolustus tukena
Puolustusvoimien järjestämien kertausharjoitusten lisäksi Suomessa toimii useita vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta tarjoavia järjestöjä. Niitä ovat muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK), Reserviläisliitto, Reserviupseeriliitto ja Naisten Valmiusliitto.
Järjestöjen tarjoama koulutus täydentää virallisia kertausharjoituksia ja tarjoaa osallistujille laajan valikoiman kursseja ja koulutustapahtumia.
– Jos kertausharjoituksiin ei tule käskyä, kannattaa ehdottomasti tutustua vapaaehtoiseen koulutustarjontaan. Niiden kautta voi ylläpitää ja kehittää omia maanpuolustustaitoja, Kananen muistuttaa.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen rooli on keskeinen Suomen kokonaisturvallisuuden ja puolustuksen kannalta. MPK:n kautta maanpuolustuskoulutukseen osallistuu vuosittain yli 25 000 henkilöä.
Reservi erittäin hyvällä tasolla
Kanasen mukaan kertausharjoitusten ja muiden koulutustapahtumien ansiosta Suomen reserviläisten osaaminen on korkealla tasolla.
– Kansainväliset kumppanit ovat olleet positiivisesti yllättyneitä siitä, kuinka suuri ja osaava reservi Suomessa on, Kananen kertoo.
Suomessa sotilaskoulutusta saa vuodessa yli 60 000 asevelvollista, kun otetaan huomioon uudet varusmiehet, reserviläiset ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvat.
Tässä kokonaisuudessa erityisesti varusmieskoulutus on keskeisessä roolissa. Se luo vahvan pohjan reservin koulutukselle ja varmistaa, että joukot ovat valmiina ja kykeneviä täyttämään sodan ajan tehtävät.
Teknologian kehitys huomioitu
Suomen liittyminen Natoon on lisännyt kansainvälisten harjoitusten määrää ja tuonut uusia elementtejä myös kertausharjoituksiin.
– Nykyisin reserviläiset pääsevät entistä enemmän harjoittelemaan kansainvälistä yhteistoimintaa liittolaismaiden kanssa, mikä on ollut tärkeä kehitysaskel, Kananen toteaa.
Kertausharjoitusten suunnittelussa otetaan entistä tarkemmin huomioon sodankäynnin kehittyvät trendit ja uudet uhkat.
– Harjoituksissa otetaan huomioon nykyiset sodankäynnin muutokset. Droonien kasvanut rooli on yksi esimerkki, ja niitä hyödynnetään nykyisin osana harjoitusten skenaarioita, Kananen kertoo.
Kansainvälinen yhteistyö ja Nato-yhteensopivuus ovat myös olleet keskeisiä tekijöitä Suomen reserviläisten koulutuksen kehittämisessä. Kanasen mukaan Suomessa kertausharjoitukset ovat mukautuneet nykypäivän uhkakuviin ja kansainvälisiin vaatimuksiin säilyttäen samalla kotimaisen puolustuksen vahvuudet ja erityispiirteet.
