Yhä harvemman varusmiespalvelus keskeytyy
Parantuneesta tilanteesta huolimatta nuorten haasteet heijastuvat palvelukseen.
Tammikuun saapumiserässä 1/24 aloittaneista palvelus on keskeytynyt 16,1 prosentilla. Lukema on 2,6 prosenttiyksikköä pienempi, kuin vuotta aiemmin aloittaneen saapumiserän ja 3,3 prosenttiyksikköä vähemmän, kuin vuoden 2022 vastaava lukema.
Luvut on otettu alokas-, koulutushaara-, erikoiskoulutus- ja joukkokoulutusjaksojen päätyttyä.
Puolustusvoimat arvioi, että positiiviseen laskusuuntaiseen kehitykseen on koronavirustilanteen hellittämisen lisäksi voinut vaikuttaa ennakkoterveystarkastuksiin kohdennetut kehitystoimenpiteet.
– Ennakkoterveystarkastuksiin on sidottu enemmän henkilöstöresurssia, ja tarkastukset ovat todennäköisesti toteutuneet paremmin kuin korona-aikana. Tämä näkyy mahdollisesti pienempänä poistumana, kertoo Kenttälääkinnän palveluyksikön johtaja, lääkintäkomentaja Petri Kangaspunta Puolustusvoimien tiedotteessa.
Merkittävin syy palveluksen keskeyttämiselle saapumiserässä 1/24 on ollut varusmiehen siirtäminen E-palveluskelpoisuusluokkaan, joka tarkoittaa terveydellisistä syistä annettua vapautusta palveluksesta määräajaksi.
Myös E-luokitusten määrät ovat kuitenkin Puolustusvoimien mukaan jokseenkin vähentyneet verrattuna kahteen edelliseen vuoteen.
Kangaspunnan mukaan vähenemiseen on saattanut vaikuttaa palveluskelpoisuusluokitusten uudistamiseen tähtäävä työ.
– Palveluskelpoisuusluokitusta koskevassa uudistuksessa pyritään siihen, että myös matalamman fyysisen suorituskyvyn omaavat voivat suorittaa asepalveluksen sellaisessa tehtävässä, josta ei ole vaaraa henkilön terveydelle.
Keskeytysten taustalla on fyysisten syiden rinnalla myös mielenterveysongelmia. Pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopäällikkö, eversti Vesa Helminen pohtii yhteiskunnan haasteiden näkymistä myös varusmiespalveluksessa.
– Nuorten hyvinvointi yhteiskunnasssa heijastuu myös Puolustusvoimiin. Pyrimme toki parantamaan tilannetta omalta osaltamme varusmiespalveluksen aikana. Seuraamme varusmiesten vointia jatkuvasti esimerkiksi varusmiesten ja henkilökunnan välisen keskustelun perusteella ja palautekyselyiden avulla sekä kehitämme koulutusta mahdollisimman mielekkääksi. Pienempi poistumaprosentti on ehdottoman positiivinen asia, ja toivomme, että tämä laskusuuntainen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa, eversti Helminen toteaa.