Ydinsulkusopimuksen tarkastelua sodan keskellä

Ydinsulkusopimuksen tarkastelu tuo jälleen maailman yhteen. Elokuun valmistelukokouksessa keskeisenä puheenaiheena tulee olemaan Ukrainan sodan myötä kasvanut ydinuhka. Suomi on kokouksen puheenjohtajamaa.

Ydinsulkusopimus on kansainvälinen 190 valtion allekirjoittama sopimus, jolla pyritään estämään ydinaseiden leviäminen, mahdollistamaan ydinenergian rauhanomainen käyttö sekä riisumaan tämänhetkisiä ydinaseita. Ydinsulkusopimus on ainoa kansainvälinen sopimus, jossa tunnustetut ydinasevallat ovat sitoutuneet ydinaseriisuntaan.

Sopimuksen kaikki osapuolet ovat sitoutuneet viiden vuoden välein järjestettyihin tarkastelukonferensseihin, joissa varmistetaan sopimuksen toimeenpanon toteutuminen ja asetetaan tavoitteita sopimuksen toimeenpanolle seuraavalle kaudelle.

Tarkastelukonferenssien välissä pidetään aina kolme valmistelukomitean kokousta, joissa selvitetään osapuolten kantoja sekä käydään aiheeseen liittyvää keskustelua. Suomi toimii elokuussa järjestettävässä ensimmäisessä valmistelukomitean kokouksessa puheenjohtajamaana.

Vuonna 2022 järjestetyssä konferenssissa päätettiin työryhmän perustamisesta tarkasteluprosessin parantamiseksi. Työryhmän on tarkoitus kehittää sopimuksen vaikuttavuutta, tehokuutta, läpinäkyvyyttä, vastuuvelvollisuutta, koordinointia sekä jatkuvuutta. Suomi on tänä vuonna myös kyseisen työryhmän puheenjohtaja.

Valmistelukomitean puheenjohtajana toimiva asevalvonnan suurlähettiläs Jarmo Viinanen painottaa kokouksen merkityksellisyyttä.

– Ydinsulkusopimus on osapuolien määrällään yksi maailman laajimmista kansainvälisistä sopimuksista. On kyse todella merkittävästä asiasta, Viinanen sanoo totisesti.

Ydinuhka on kasvanut

Ukrainan sodan myötä ydinuhka on kasvanut Euroopassa. Erityisesti Venäjän hallinnon suhtautuminen ydinaseisiin huolettaa sopimuksen osapuolia.

– Ukrainan tilanne tulee varmasti näkymään kokouksessa. On aivan selvää, että monet maat tulevat nostamaan huolensa esille siitä, että Venäjä on uhannut ydinaseiden käytöllä Ukrainassa ja on jatkanut näitä uhkailujaan. Venäjä on ilmeisesti sijoittamassa tai sijoittanut ydinaseita Valko-Venäjälle, Viinanen toteaa.

– Sitten on maita, jotka saattavat ilmaista huolensa tilanteesta, mutta vähemmän syyttävästi Venäjän suuntaan, eli keskittyvät ennen kaikkea Ukrainan ydinlaitosten turvallisuuden takaamiseen kaikissa tilanteissa, Viinanen jatkaa.

Viinanen kuitenkin suhtautuu pessimistisesti siihen, mitä muutoksia kokouksella voitaisiin saada aikaiseksi.

– Tietysti, kun Venäjä on tämän sopimuksen osapuoli, niin olisi epärealistista ajatella, että Venäjä suostuisi missään vaiheessa hyväksymään minkäänlaista yhteistä kantaa siitä, että Venäjä olisi syypää mihinkään, Viinanen selittää.

Uhat, joita valmistelukomitea käsittelee tänä vuonna, tulevat olemaan harvinaisen suuria. Ydinaseiden olemus samanaikaisesti uhkana ja turvana jakaa sopimuksen osapuolia.

– Olemme menneet ydinaseiden tilanteessa ehdottomasti huonompaan suuntaan, erityisesti Venäjän hyökkäyksen takia. Venäjä on käyttänyt sellaista kieltä ja ydinaseuhkailua, jota ei olla nähty, jos ei koskaan aikaisemmin, niin ei ainakaan vuosikymmeniin. Tämä tilanne on johtanut siihen, että kaikki ydinasevallat sanovat, että nykyinen kansainvälinen tilanne ei ole omiaan edistämään ydinaseriisuntaa, eli eivät voi tinkiä omasta turvallisuudestaan, Viinanen selittää vakavana.

– Sitten on olemassa joukko maita, jotka korostavat erityisesti tätä ydinaseriisunnan puolta ja ilmaisevat huolensa tästä retoriikasta ja yleisesti siitä, että ydinasevallat entistä enemmän tuntuvat nojaavan omassa turvallisuuspolitiikassaan siihen, että heillä on ydinaseita. Monet valtiot ovat sitä mieltä, että tämän huonontuneen turvallisuustilanteen pitäisi lisätä vauhtia ydinaseista luopumiseen, eli on olemassa selkeä vastakkainasettelu ydinasevaltioiden ja monien sopimuksen jäsenvaltioiden välillä, Viinanen jatkaa.