Welcome to Finland

– En legit tajuu mikä meiän kessua vaivaa. Se on literally koko päivän vaan ragennu kaikille jostain sisällä syömisestä, kasarmin käytävällä todetaan.

Moni ärsyyntyy englantilaisista lainasanoista, lauserakenteista ja idiomeista, joita erityisesti nuorten puheessa esiintyy. Voisiko kieli vain pysyä vanhana ja tuttuna, sellaisena kuin se on nyt? 

On kieliä, joihin englannilla ei valtavasta asemastaan huolimatta ole vaikutusta. Hyviä esimerkkejä ovat pikti, etruski ja kainuunsaame. Kaikkia näitä yhdistää yksi piirre: ne ovat niin sanottuja kuolleita kieliä, eli niillä ei ole enää puhujia.

Kielen muuttuminen ja kehitys kertoo sen elinvoimaisuudesta. Kömpelöt anglismit voivat tuntua vierailta, mutta pitkässä juoksussa uusien ilmaisujen vakiintuminen osaksi suomen kieltä on luonnollista. Onhan merkittävä osa sanallisen arkkumme sisällöstä peruja ruotsin kielestä tai itänaapurista.

Esimerkiksi idiomi pitkässä juoksussa tulee suoraan englannista, in the long run. Ilmaisua on kritisoitu, mutta silti se on vakiintunut suomen kieleen selkeästi. Yhtenä syynä tähän on, että ilmaisu on semanttisesti läpinäkyvä, eli sen merkitys on helposti pääteltävissä.

Suomen kieltä ei uhkaa englannin vaikutus siihen, miten puhumme ja kirjoitamme suomea. Englannin kieli muodostuu uhaksi vasta, kun lakkaamme puhumasta ja kirjoittamasta suomea.

Hallituksen joulukuussa lanseeraama kansalliskielistrategia varoittaa suomen kielen käyttöalan kaventumisesta tieteen ja elinkeinoelämän piirissä. Nopealla verkon selailulla selviää, että suomalaiset opiskelijat ja tutkijat päätyvät nykyisin tutkimuskieltä valitessaan yllättävän usein englantiin.

Englanninkielisten julkaisujen osuus Helsingin yliopiston tieteellisistä julkaisuista on kasvanut kymmenessä vuodessa 15 prosenttiyksikköä – kolme neljästä viime vuonna valmistuneesta julkaisusta on kirjoitettu englanniksi. Samalla suomenkielisten julkaisujen osuus on laskenut kolmasosasta 22 prosenttiin.

Yksi syy kehityskululle on sanastotyön oravanpyörä. Kun esimerkiksi nopeasti kehittyvillä teknisillä aloilla kirjoitetaan tieteellistä tekstiä, on helpompi kirjoittaa koko työ lontooksi, jolloin englanninkielisiä käsitteitä ei tarvitse kääntää. Kun käsitteille ei synny suomenkielisiä vastineita, myös seuraavalla kirjoittajalla on korkeampi kynnys ryhtyä tekemään sanastotyötä.

Kansalliskielistrategia kannustaa korkeakouluja kehittämään omia kielistrategioitaan ja vahvistamaan kansalliskielten asemaa tieteen ja opetuksen kielinä. Ongelmana on, että suositukset ovat ympäripyöreitä, eivätkä juurikaan sido kouluja. Jos suomen kielellä ei enää tehdä tiedettä, kielen käyttöala kaventuu, ja suomalaisen tieteen yleistajuisuus heikentyy. 

Suomi on maailmanlaajuisessa vertailussa äärimmäisen elinvoimainen kieli: sillä on yli viisi miljoonaa puhujaa ja virallisen valtiokielen asema. On meidän suomenpuhujien vastuulla pitää huolta siitä, että niin kauppareissuista kuin tietotekniikan uusimmista loikkauksistakin voidaan haastaa suomeksi myös huomenna.