Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Vuosi ruohonjuuritasolla – mitä HX-hankkeen ja kutsuntauudistuksen alta jäi piiloon?

Hypätään hetkeksi pois laajasta maanpuolustuksellisesta näkökulmasta ja pohditaan, miltä kulunut vuosi on näyttäytynyt varusmiesten näkökulmasta.

Moni pohtii vuoden viimeisenä päivänä, mikä oli suurin tai merkittävin asia, joka tapahtui kuluneen vuoden aikana. 

Puolustusvoimille vuoden tärkein asia oli HX-päätös, jossa Suomi päätti hankkia Ilmavoimille uudet F-35-hävittäjät nykyisten Hornet-koneiden tilalle.

Uusista koneista muodostui nopeasti Puolustusvoimien ylpeyden aihe, jota on nostettu runsaasti esiin kuluneina viikkoina, ja syystäkin – hankintapäätös saattaa hyvin olla Puolustusvoimien tämän vuosikymmenen suurin yksittäinen tapahtuma.

Uudet koneet eivät kuitenkaan valitettavasti ole löytäneet kasarmeilla samanlaista mielenkiintoa, jota on esiintynyt upseeripiireissä. Jos Puolustusvoimien vuoden sana on uusi hävittäjä, varusmiesten listalla se saattaa jäädä masentavan alas.

Mitä sanoja varusmiesten listalla sitten saattaisi olla? Miten he ovat nähneet kuluneen vuoden?

 

Vuosi 2021 lähti pirteästi käyntiin palkankorotuksilla.

Valtioneuvosto päätti korottaa varusmiesten päivärahoja viidellä sentillä, jonka myötä alokkaat tienaavat nykyään päivässä 5,15 euron sijaan peräti 5,20 euroa. 

Hemmottelulinja jatkui helmikuussa, kun Puolustusvoimat esitteli ensimmäiset uudistuneet kasarmitilat. Uusien tilojen jokaisessa punkassa on muun muassa oma pistorasia, lukulamppu ja yöpöytä, joiden avulla kasarmeista on Puolustusvoimien mukaan tehty "entistä viihtyisämpiä". 

Ei voi siis muuta kuin toivottaa ihania aamuja tuleville saapumiserille.

Näistä ajoista minulla ei kuitenkaan ole omaa henkilökohtaista kokemusta, koska aloitin palvelukseni vasta heinäkuussa.

Oman alokaskauteni kuumina hellekuukausina päivän sanat olivat helle ja aurinkorasva, joista toista oli liian paljon ja toista liian vähän. 

Nestehukan riskistä ja pyörtymisestä tuli silminnähtävää, kun ihmiset unohtivat juoda tarpeeksi ja hoipertelivat sulkeisharjoituksissa. Aurinkorasvasta tuli hetkellisesti sotkun hittituote, joka valitettavan usein loppui kesken. Sen seurauksena huolestuneista äideistä tuli moderneja lottia, jotka paikkasivat tavarapulaa postitse kotoa käsin.

Syksyn edetessä ja pakkasten lähestyessä sotkun aurinkorasvojen tarjonta palasi normaaliin tasoon ja hellesanasto teki tilaa intin talven perinnesanastoon. Muun muassa kuuman jarrun ja "ville viis veen" lisäksi käytävillä kuhistiin, missä lämpötilassa karvahatun läpät saisi laskea alas ja millainen tämän vuoden joulukinkku tulisi olemaan – maistuvaa possua vai kauhistuttavaa nakkia.

 

Yksi ilmiö on onnistunut kuitenkin pysymään pinnalla koko intin ajan – sekä gineksillä että lomilla. Korona.

Kun aloitin palvelukseni heinäkuussa, yllätyin, kuinka tarkka Puolustusvoimat oli rajoituksissaan. Aktiivisesta käsienpesusta ja maskien käytöstä ei tingitty, vaikka muu yhteiskunta tuntui ottaneen "leebens" koronatoimien kanssa.

Tartunnan seuraukset olivat myös kenties konkreettisempia intissä kuin oman vuoteni alun siviilikuukausina.

Koronauhka sai uusia ulottuvuuksia, kun on joutunut pelkäämään lomien paloa joukkuekavereiden saatua positiivisia testituloksia. Tällä kirjoitushetkelläkin pelkään lomien peruutusta, koska joukkueessani on todettu koronatartuntoja.

Vaikka Puolustusvoimien koronatilanne on ollut yleisesti hyvä koko vuoden, muutamina viimeisimpinä päivinä tilanne on heikentynyt selvästi. 

Tästä johtuen Puolustusvoimat on tällä viikolla päättänyt vetää hätäjarrua rajoitusten purkamisessa ja pitää korona-ajan pitkät kiinnioloajat yhä voimassa.

Kyseessä on ymmärrettävä päätös, joka herättää tosin kysymyksen siitä, miksi päätös tehtiin vasta nyt. Merkit tartuntavauhdin kasvusta olivat olleet jo pitkään esillä yhteiskunnassa. 

Monissa yksiköissä on yhä jokseenkin epäselvää, miten hätäjarrumekanismi ja tämän viikon aikana kasvaneet varusmiesten ja henkilökunnan koronaluvut tulevat vaikuttamaan esimerkiksi ensi maanantaina tuleviin uusiin alokkaisiin. Uusia lomasuunnitelmia ja rajoitustoimia laaditaan todennäköisesti paraikaa kaikissa Puolustusvoimien yli seitsemässäkymmenessä kasarmissa.

Jää nähtäväksi, millä tavalla esimerkiksi lomarytmit tulevat pian menemään ja pääsevätkö uudet alokkaat alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti kahden viikon kiinnioloajan jälkeen lomille.

Täytyy toivoa, että heidän sanalistansa eivät tule olemaan yhtä koronanpunaisia kuin meidän listamme.