Vuoden rauhanturvaaja päätyi erilaiselle maailmanympärysmatkalle

Tarja Raappana on valittu vuoden rauhanturvaajaksi. Tunnustus julkistettiin perinteisesti kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä 29. toukokuuta.

Suomen Rauhanturvaajaliiton hallitus valitsi vuoden rauhanturvaajaksi sotilasvirkamies Tarja Raappanan. Raappana ei koe tehneensä urotöitä, sillä rauhanturvaaminen on tiimityötä. Hän korostaakin, ettei tunnustus kuulu vain hänelle.

– Vuoden rauhanturvaaja -tunnustus kuuluu koko Suomen ammattitaitoiselle ja loistavalle osastolle Afganistanissa, kannustavalle tiimilleni erityisyksikössä, yhdenvertaisuusasiat sydämensä asiaksi ottaneelle Suomen Afganistanin suurlähettiläs Meskaselle tiimeineen, Raappana selventää.

Hänen mukaansa tunnustus on myös hänen aikuiselle pojalleen, joka on kannustanut Raappanaa parantamaan maailmaa sekä äidilleen, joka on kutonut villasukkia paikallisille ja kollegoille kaikkiin kansainvälisiin operaatioihin, joissa Raappana on työskennellyt.

Rauhanturvaajaksi Raappana päätyi, kun hänen esimiehensä ei myöntänyt virkavapaata maailmanympärysmatkaa varten.

– Niinpä minä hain ensimmäiselle naisten rauhanturvakoulutusjaksolle. Koulutus- ja valintatilaisuuteen valittiin pääesikunnassa pidettyjen testien jälkeen 34 naista. Olin yksi heistä, Raappana sanoo.

Raappana toteaa, ettei olisi voinut arvata, millaiselle maailmanympärysmatkalle hän pääsisi YK:n, EU:n, OSCE:n ja Naton mukana. Hänen ensimmäinen kriisinhallintaoperaationsa oli UNDOF-operaatio Golanilla vuonna 1992. Sen jälkeen hän on ollut mukana viidessä siviilikriisinhallintaoperaatiossa sekä kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa, josta hän hiljattain palasi Suomeen.

– Resolute Support -opeeratio on YK:n valtuuttama, monikansallinen, Nato-johtoinen kriisinhallintaoperaatio. Operaation tehtävänä on tukea Afganistanin hallitusta saavuttamaan ja ylläpitämään turvallinen toimintaympäristö maan jälleenrakentamiseksi ja demokraattisten rakenteiden vahvistamiseksi, Raappana kertoo.

Resolute Support -operaatiossa Raappana työskenteli yhdenvertaisuusneuvonantajana osana Command Groupia.

– Työ vaati substanssiosaamisen, paineensietokyvyn ja hyvien sosiaalisten taitojen lisäksi hyvää fyysistä kuntoa. Koordinoin, analysoin, kuljin turvallisuussyistä pääosin helikoptereilla täydessä varustuksessa projektiemme tiimoilta poliisin ja armeijan erityisyksiköissä, Raappana sanoo.

Raappana oli operaatiossa myös paikallisille roolimallina ja äänitorvena. Hän pyrki luomaan naisten osallistumiselle nykyistä parempia ja turvallisempia olosuhteita ja motivoida heitä. Raappanan mukaan, kun paikalliset virkamiehet näkivät kuinka luontevaa kansainväliselle yhteisölle oli tehdä työtä naisten kanssa, he itsekin pitivät naisten palkkaamista lakisääteisiin tehtäviin mahdollisena ja luontevana.

– Palkitsevinta oli tunne, että minun työlläni ja olemassaolollani on paikallisille virkasisarille suuri merkitys ja että paikalliset virkasisaret vastaavasti kykenevät voimaannuttamaan työssään paikallisia naisia. En ottanut kulttuurisia ja muitakaan haasteita ja esteitä henkilökohtaisesti. Yhdenvertaisuustyötä ei Afganistanissa saateta loppuun aivan heti, Raappana toteaa.

Tehtäviään kriisinhallinnassa ja siviilikriisinhallinnassa Raappana pitää ammatillisesti palkitsevina. Hän on saanut kaiken osaamisensa ja koulutuksensa käyttöön.

– Jokaisen tulisi säännöllisin väliajoin mennä pois omalta mukavuusalueeltaan ja nähdä todellisia ongelmia, Raappana sanoo.

Hän on myös kiitollinen mahdollisuudesta, jonka puolustusvoimat tarjosi siviilille.
 
– Tein parhaani tehtävässäni ja organisaatiota edustaessani. Toivon, että olisin ollut luottamuksen arvoinen. Olen todella ylpeä, että Nato ja puolustusvoimat ovat ottaneet Naiset, rauha ja turvallisuus -tematiikan ja gender-asiat agendalleen näkyvästi.