Vuoden 1918 voitonparaati Helsingissä oli tarkkaan orkesteroitu

Valkoisen armeijan ylipäällikön, kenraali Gustav Mannerheimin voitonparaati Helsingissä 16.5.1918 oli tarkkaan orkesteroitu tapahtuma, sanoo professori Laura Kolbe. Kyseessä oli itsenäisyysajan ensimmäinen täysin suomalaisvoimin toteutettu sotilaallis-poliittinen näytös.

Mannerheimilla on paineita panna paremmaksi kuin Helsingin punaisilta vallannut saksalainen kenraali, kreivi Rudiger von der Goltz omassa voitonparaatissaan kuukautta aikaisemmin, professori Laura Kolbe arvioi Suomen sotahistoriallisen seuran ja Ikämiessuojeluskunnan säätiön yhdessä järjestämässä Helsinki 16.5.1918 -miniseminaarissa torstaina.

Vapaussodan, kansalaissodan tai sisällissodan päättymistä merkinnyttä paraatia juhlittiin seuraavat parikymmentä vuotta suurena kansallisena juhlapäivänä. Helsinki sodan tapahtumapaikkana jäi Kolben mukaan kuitenkin Tampereen, Lahden ja Viipurin katveeseen.

Kolben mukaan punaiset pystyivät sodan aikana ylläpitämään Helsingin hallintoa yllä kunniallisesti. Saksalaisten valtauksen jälkeen vanha virkakunta astui heidän tilalleen nopeasti, sillä se oli ylläpitänyt koko ajan varjojärjestelmää.

Mannerheimin ja senaatin kohtaamista 16.5.1918 Kolbe kuvasi toteamalla, että sotilaat olivat taistelleet isänmaan puolesta ja nyt oli senaatin vuoro toimia isänmaan hyväksi.

Miniseminaarissa dosentti Aapo Roselius huomautti, että 16.5. ei muodostunut koskaan kansalliseksi juhlapäiväksi, sillä sodan päättymistä juhlistettiin eri paikkakunnilla paikallisten sotatapahtumien päättymisen merkeissä. Oikeistoradikaalit tosin pyrkivät pitämään päivän juhlintaa yllä ja muistuttamaan "Mannerheimin testamentista".

Viimeisen kerran vapaussodan päättymisen juhlapäivää vietettiin 1939, ja sen sijalle kansallisesti tärkeimmäksi oli noussut vähitellen itsenäisyyspäivä 6.12.. Myös puolustusvoimain lippujuhlan päivä siirrettiin pois vapaussodan päättymisen juhlapäivästä Mannerheimin syntymäpäiväksi 4.6. vuonna 1942.

Miniseminaarin järjestäjistä toinen, Ikämiessuojeluskunnan säätiö viettää 16.5. perinnepäiväänsä. Ikämiessuojeluskunta perustettiin Helsingissä maaliskuussa 1919. Nykyinen säätiö hallinnoi Ikämiessuojeluskunnan varallisuutta ja tukee vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Tuen painopiste on tänä vuonna kyberturvallisuuskoulutuksessa ja -tiedotuksessa.

Säätiön juhlalounaalla torstaina puhunut professori Jarno Limnell korosti, että digitalisoituvassa maailmassa ei pidä digitalisoida kaikkea, kuten esimerkiksi vaaleja, vaan nykyinen tapa kirjoittaa ehdokkaan numero äänestyslippuun on turvallisin tapa.