"Voimakkaista laitteista tulee naapurimaahankin vaikutuksia" – Marko Höyhtyä pitää Venäjän GNSS-häirintää mahdollisena syynä droonien harhautumiselle Suomeen

Venäjän suorittama voimakas GNSS-häirintä ulottuu Helsinki-Vantaan lentokentälle asti.

Keväällä Suomeen ajautui useita sotilaskäyttöön tarkoitettuja drooneja, joiden epäillään olevan peräisin Ukrainasta. Kaikkia vaikeasti havaittavia drooneja ei välttämättä ole vielä löydetty.

Tapaukset ovat hämmentäviä, sillä viranomaisten mukaan drooneja ei ole tarkoituksella ohjattu juuri Suomeen, vaan ne ovat olleet osa Ukrainan iskuja Venäjän öljysatamiin ja tukikohtiin Suomenlahdella.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Marko Höyhtyä kertoo, että Venäjän suorittama satelliittihäirintä on yksi mahdollinen syy lennokkien harhautumiselle.

– Jos pystytään vaikuttamaan riittävän pitkän aikaa signaaliin, hallinta käy vaikeaksi. Juuri siitä syystä kuvittelisin, että drooneja on eksynyt Suomeen.

Suomessa havaitun GNSS-häirinnän (Global Navigation Satellite Systems) määrä onkin lisääntynyt merkittävästi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

GNSS-häirinnällä tarkoitetaan tahallista toimintaa, jolla estetään laitteita saamasta satelliittipaikannusjärjestelmien, kuten yhdysvaltalaisen GPS-järjestelmän, lähettämää signaalia.

Tilannetta havainnollistaa lennonvarmistusorganisaatioiden ja lentoyhtiöiden liikenne- ja viestintävirasto Traficomille tekemien poikkeamailmoitusten määrän kasvu. Havaittuihin häiriöihin lukeutuu muun muassa sijainnin katoaminen kesken lennon.

Traficomin mukaan alkuvuonna huhtikuun loppuun mennessä ilmailun GNSS-häirintään liittyviä poikkeamailmoituksia oli tehty 940. Vastaavasti vuoden 2022 aikana tehtiin yhteensä vain 61 ilmoitusta.

Tehokkaampia vastatoimia

Kehittyvässä sodankäynnissä tapahtuneet muutokset selittävät Höyhtyän mukaan myös voimistunutta häirintää.

– Ukraina on parantanut pitkän kantaman droonien käyttöä, ja sen seurauksena vastatoimien käyttö on lisääntynyt nimenomaan Venäjän toimesta. Se heijastuu siten Suomeenkin.

Uusilla kyvykkyyksillä Ukraina on iskenyt tuhansien droonien voimalla venäläisiin kohteisiin Suomenlahdella. Iskun kohteena olleesta Koiviston satamasta on vain noin 50 kilometriä Suomen rajalle.

Häirintä on osa Venäjän puolustusjärjestelmää, jolla se suojaa kriittistä infrastruktuuriaan sekä sotilastukikohtiaan Ukrainan drooni-iskuilta.

Paikannussignaaleja häiritsevät laitteet ovat kuitenkin niin voimakkaita, ettei niiden vaikutuksia ole mahdollista rajoittaa vain tarkasti rajatulle alueelle.

Höyhtyän mukaan ei voida varmuudella tietää, ovatko Suomessa havaittavat häiriöt sivuvaikutuksia nimenomaan puolustuksellisesta toiminnasta vai pyrkiikö Venäjä häiritsemään Nato-maita tahallisesti.

– Luulisin, että pääosaa näyttelee Venäjän tarve suojata omia tukikohtiaan, ja valitettavasti voimakkaista laitteista tulee naapurimaahankin vaikutuksia.

– Varmasti lisäksi tehdään harjoituksia erilaisista tapahtumista ja niissä voi olla tarkoituskin katsoa, miten Nato-maat reagoivat, hän lisää.

Edistynyttä häirintää vaikea havaita

GNSS-häirintä voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: jamming- ja spoofing-häirintään. Ne poikkeavat toisistaan toimintaperiaatteeltaan ja vaikutuksiltaan.

Perinteisellä jamming-häirinnällä pyritään hukuttamaan halutun kohteen oma radiosignaali häirintälaitteella tuotettuun samantaajuiseen radiokohinaan.

Esimerkiksi lennokkia ohjaavan on kuitenkin helppo havaita häirintä, kun laite katoaa kokonaan ohjausnäytön kartalta, eikä yhteys enää muodostu.

Sen sijaan edistyneemmän spoofing-häirinnän naamioitua hyökkäystä on merkittävästi vaikeampi huomata, mikä tekee siitä vaarallisemman menetelmän.

– Spoofing-häirinnässä peittämisen sijaan korvataan alkuperäinen signaali huijaussignaalilla, jolloin laitteelle voidaan antaa väärää paikkatietoa, Höyhtyä kertoo.

Ohjaajan näytössä siis näkyy, että laite on väärässä paikassa, vaikka todellisuudessa se olisi oikealla reitillä. Näin ohjaaja saadaan tekemään turhia korjausliikkeitä häiritsijän haluamaan suuntaan.

Teoriassa on mahdollista, että harhautuneita drooneja olisi tarkoituksella häiritty siten, että ne ajautuivat pois reitiltään nimenomaan Suomeen.

Höyhtyä kuitenkin toteaa, ettei ole tarkempaa näyttöä siitä, käytettiinkö mahdolliseen häirintään perinteistä GNSS-häirintää vai tarkoituksellista spoofing-menetelmää.

Vaihtoehtoiset järjestelmät käyttöön

Häirinnän vaikutukset ja niiden torjunta eivät ulotu pelkästään sotilastoimintaan, vaan esimerkiksi laiva- ja lentoliikenteessä signaalihäirintä on tilastojen valossa jo arkipäivää.

– Se näkyy esimerkiksi siten, että Joensuussa ei aina pysty laskeutumaan lentokoneella kentälle, Höyhtyä avaa.

Venäjän häirintä ulottuu myös Etelä-Suomeen Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa lentokoneet joutuvat käyttämään paikannukseen toisia menetelmiä satelliittipaikannuksen sijasta. Vaihtoehtoisten järjestelmien avulla lentoliikenne voi siis edelleen toimia turvallisesti.

Yksinkertaisempia laitteita häirintä voi puolestaan lamaannuttaa täysin. Etenkin pienikokoiset ja halvat droonit ovat alttiita heikoillekin häiriöille.

Höyhtyä kertoo, että vaikutuksilta voidaan suojautua käyttämällä useampaa eri satelliittipaikannusjärjestelmää, jolloin voidaan hyödyntää monia taajuuksia samanaikaisesti.

– Tulevaisuudessa Euroopan oma Galileo-satelliittijärjestelmä tarjoaa viranomaispalvelua, joka toimii usealla taajuuskaistalla ja lähettää voimakkaampaa signaalia.

Voimakkaan häirinnän varalta myös monilla edistyneemmillä asejärjestelmillä on vaihtoehtoisia keinoja paikannuksen varmistamiseen.

Esimerkiksi visuaalisen paikannusjärjestelmän avulla voidaan toimia luotettavasti signaalihäirinnästä huolimatta.

– Laitteen kameran avulla seurataan ympäristöä, josta algoritmit pureksivat dataa ja tunnistavat karttaan verraten erilaisia kohteita. Voidaan navigoida esimerkiksi joenvartta tai tietä pitkin ja hyödyntää tunnistettavia rakennuksia, Höyhtyä avaa.

Häirintä ja sen torjuntaan käytettävät keinot kehittyvät kovaa vauhtia.  Höyhtyä sanoo Puolustusvoimien tarkkailevan tilannetta aktiivisesti.

– Seurataan Ukrainan tapahtumia ja pyritään siihen, että meillä olisi viimeisin tieto ja osaaminen niin Puolustusvoimissa kuin sitä tukevissa yrityksissä.