Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Voi näitä nykynuoria!

Varusmiehet eivät edusta palveluksessa pelkästään Puolustusvoimia.

Kesä on taas täällä, ainakin eteläisessä Suomessa. Se tarkoittaa sileää barettia, kiillotettuja maihareita, särmää lomareppua ja viimeisen päälle siistiä M05-maastopukua tunnuksineen. Jokaiselle varusmiehelle on varmasti toitotettu ainakin lomavarustuksen siisteydestä. "Edustatte koko Puolustusvoimia" on kantahenkilökunnan lempilause lomalle kirmaaville varusmiehille. 

Ja tottahan se on, varusmiehet ovat käveleviä Puolustusvoimien maskotteja. Olemme kuitenkin koko organisaation näkyvin osa liikkuessamme turuilla ja toreilla. Maastopukuisten mannekiinien huomio onkin taattu: varusmiehenä saa lähes kiusallisen paljon katseita ja huomiota. Tuleepa monet myös vaihtamaan sanoja, muistelemaan omia inttiaikoia tai ihan vaan aamuttelemaan. 

Varusmiesten käytöstä ja pukeutumista seurataan tarkoin  – onhan Suomessa lopulta lähes 900 000 reserviläisten silmäparia, jotka jo tietävät miten palveluksessa kuuluisi toimia. Varaa isommille toilailuille ei ole ja hyvin käyttäytyvä, siististi puettu varusmies maalaa ohikulkijan mieliin hyvää kuvaa Puolustusvoimista. 

Varusmiehet kuitenkin edustavat haluamattaankin jotain vielä suurempaa kokonaisuutta kuin Puolustusvoimia, nimittäin koko ikäluokkaansa. Suurin osa tällä hetkellä varusmiehistä ja vapaaehtoista palvelusta suorittavista naisista on syntynyt vuosituhannen alussa, toisin sanoen edustamme ns. Z-sukupolvea. Sen lisäksi että ohikulkija tai uutisia tutkaileva tekee varusmiesten perusteella johtopäätöksiä Puolustusvoimista, tekee hän niitä myös koko nykynuorisosta. On helppoa ja vaivatonta tehdä johtopäätöksiä nuorison tilasta varusmiehiä seuraamalla, kun olemme kaikki alle 30-vuotiaita. 

Tavallaan johtopäätösten tekeminen on ihan ymmärrettävää. Joku voisi jopa väittää, että varusmiehistä näkee nuorten todellisen olemuksen paljon paremmin kuin siviilielämässä näkisi: pukeutuminen, hiustyylit ja käytöstavat on melko tarkkaan saneltuja ja ne ovat pysyneet muuttumattomina pidempään kuin siviilielämässä, jossa trendit tulevat ja menevät. Näin esimerkiksi iäkkäämpienkin reserviläisten on helpompi vertailla meitä itseensä ja omaan nuoruuteensa. "Ei minun barettini ollut noin ryppyinen" tai "kyllä minun aikanani kengät kiilsivät kirkkaammin" ovat lausahduksia, jotka voisivat aivan hyvin tulla jonkun reserviläisen suusta tai ainakin käydä tämän mielessä. 

Varusmiesten vastuulla on siis Puolustusvoimien mainostamisen lisäksi myös Suomen nuorison maineen ylläpitäminen, vaikka niin ei ehkä tarvitsisi olla. Emme voi mitään sille, että vanhemmat muistelevat ajan kultaamaa nuoruuttaan ja vertailevat itseään meihin. Voimme kuitenkin särmätä varusteemme ja käyttäytyä ihmisten ilmoilla niin hienosti, että vanhemmat ihmiset muuttuvat kateudesta vihreäksi. Ehkä vielä joskus kuulemme jonkun sanovan: "olisimmepa mekin olleet noin särmänä".