"Kiitos paljon, herra kenraali, että nämä tapaamiset ovat mahdollisia" – VMTK-toiminta kehittää varusmiesten palvelusolosuhteita ja oikeuksia

Varusmiestoimikuntapäivillä syntyi tänä vuonna ennätyksellinen määrä aloitteita.

Pääesikunnan käytävät kaikuvat askeleista, kun itsevarma varusmiesjohtaja marssii kohti kohtalon hetkeä.

Repussaan hän kantaa pinkkaa asiakirjoja, joita on huolellisesti hiottu ja viilattu monta pitkää iltaa. Varusmiestoimikuntapäivillä tehty työ on synnyttänyt tiukan listan aloitteita, joita viedä eteenpäin.

Lähestyessään käytävän päätyä hän huokaisee syvään ja käy mielessään vielä kerran läpi tapaamisen tärkeimmät teemat ja tavoitteet. Tämä on hänen toimikautensa tärkein hetki.

Saapuessaan tummanpuhuville oville hän nyökkää ovella seisovalle adjutantille. Adjutantti koputtaa oveen ja avaa sen hitaasti ikään kuin pitääkseen nuorta taistelijaa varpaillaan.

Piina on äärimmillään, kun adjutantti ilmoittaa oven suusta pöydässä istuvalle hahmolle:

 – Herra kenraali, varusmiestoimikuntien pääsihteeri on saapunut.

Tilaisuuteen valmistautunut taistelija astuu kirkkaasti valaistuun huoneeseen puristaen tiukasti esityslistaa.

Edunvalvontaa jo 55 vuotta

Varusmiestoimikuntien (VMTK) tehtävänä on turvata varusmiesten oikeudet sekä kehittää palvelusolosuhteita. VMTK-toiminta täyttää tänä vuonna kunniakkaat 55 vuotta. 

Varusmiestoimikunnat ovat olleet tärkeä kanava varusmiesten kuulumisten lähettämiseen jo sen ensimmäisinä vuosina, kertoo varusmiestoimikuntien pääsihteeri, alikersantti Arttu Vuori.

 – Esimerkiksi jo vuonna 1975 varusmiestoimikunnat esittivät aloitteen täysin ilmaisista lomamatkoista varusmiehille. Nykyään tiedämmekin, että varusmiehelle lomilta paluu omaan joukko-osastoon on täysin ilmaista.

Varusmiestoimikuntien tekemät aloitteet vaikuttivat voimakkaasti myös vuonna 1998 voimaan tulleeseen palvelusuudistukseen. Silloin astuivat voimaan nykypäivän palvelusajat –165, 255 ja 347 päivää.

Varusmiesten taloudellinen toimeentulo on puhuttanut jo vuosikymmenien ajan. Päivärahan korottaminen on vuosittainen keskustelunaihe.

 – Päivärahan korottamisen lisäksi on esitetty kotiuttamisrahan palauttamista, jotta varusmiespalveluksesta aiheutuvat kulut eivät häiritsisi missään vaiheessa palvelusta, edes kotiutuessa, Vuori kertoo. 

Vuori uskoo vuosikymmeniä kestäneen työn vaikuttaneen varusmiesten hyvinvointiin merkittävästi ja tuoneen vaikuttamismahdollisuuksia varusmiespalvelukseen.

– Varusmiestoimikunnat ovat osa varusmiesten osallisuusjärjestelmää, jonka perustaminen ja demokratian edistäminen ovat itsessään asioita, joista voimme olla kiitollisia.

Oppilaskorpraali Artturi Saariluoma ja kaartinjääkäri Akseli Tonttila haluavat helpottaa alokkaiden sopeutumista intin vihreisiin. Kuva: Jooa Granlund

Eri varuskuntien varusmiestoimikuntien edustajat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan ja päättämään varusmiespalveluksen kehityskohteista valtakunnallisilla varusmiestoimikuntapäivillä. Palvelushyvinvointi ja palvelusturvallisuus puhuttavat miltei joka vuosi.

Tänä vuonna toimikunnat kokoontuivat Ilmasotakoululla Jyväskylän Tikkakoskella.

Lopuksi tapahtumassa valmistellaan ja äänestetään aloitteista, jotka viedään eteenpäin Puolustusvoimien pääesikuntaan.

Aloitteet koskettavat eri teemoja, kuten varusmiehen taloudellista toimeentuloa, terveyttä ja opiskelua, mutta myös kasarmielämää pyritään tekemään viihtyisämmäksi.

 – Kokoonnumme varusmiestoimikuntien edustajiston kanssa ennen VMTK-päiviä ja edustajiston jäsenet välittävät alueellisissa varusmiestoimikuntakokouksissa läpikäytyjä teemoja eteenpäin. 

Komentajan tervehdys

Valtakunnallisten varusmiestoimikuntapäivien osallistujat ovat järjestyneet Jyväskylän kaupungintalon kokoussaliin juhlallisuuksia varten. Alikersantti Arttu Vuori astelee kohti lavaa itsevarmana. 

Väki hiljentyy Vuoren asetellessa mikkiä kohdalleen. Pääsihteeri avaa puheensa kiittäen paikalle saapuneita ja kehuen heidän työpanostaan koko kuluvan toimikauden ajan. 

Puheen päätteeksi Vuori pyytää yleisöä kääntämään katseensa valkokangasta kohti.

– Seuraavaksi kuulemme Puolustusvoimain komentajan tervehdyksen, Vuori julistaa.

Valkokankaalle avautuu kenraali Janne Jaakkolan tervehdysvideo. Varusmiestoimikuntien edustajat kuuntelevat komentajan painavaa sanaa. Videossa Jaakkola puhuu yhteishengen tärkeydestä palvelushyvinvoinnissa.

Jaakkola kiittää kaikkia VMTK-toiminnassa mukana olevia tahoja varusmiesten tukemisesta arjessa. 

– Teidän panoksenne tukitaistelijoina, yhteishengen vahvistajina ja yhteistyön edistäjinä onkin merkittävä.

– Odotankin kuulevani työnne tuloksista, kun perinteisesti tapaan edustajanne ennen saapumiserän kotiutumista. Jatkakaa erinomaista työtänne, Jaakkola päättää puheensa. 

Kenraali Janne Jaakkola tervehti varusmiehiä videon muodossa kiittäen heitä arvokkaasta työstä. Kuva: Jooa Granlund

Puheen päätyttyä juhlaväki antaa raikuvat aplodit. On kuitenkin seuraavan ohjelmanumeron aika, jossa palkitaan parhaiten menestyneitä toimikuntia.

Perinteisesti varusmiestoimikuntien päivillä on palkittu vain vuoden toimikunta, mutta tänä vuonna palkintoja jaetaan myös muun muassa viestinnästä ja parhaista tapahtumista. Vuoden toimikunnaksi valittiin Kainuun prikaati ja esimerkiksi viestintäpalkinto meni Kaartin jääkärirykmentille. 

Sotilaskulttuurin mukaisesti jokaiselle annetaan kolme taputusta eli ”pienet sotilaalliset”.

Perinnön vaalijat

Palkitsemistilaisuuden jälkeen juhlasalin eteen kutsutaan viisi varusmiestoimikuntien tulevaa puheenjohtajista. He muodostavat varusmiestoimikuntien uuden edustajiston seuraavalle toimikaudelle. 

Hymy on valituilla herkässä, kun heidät kutsutaan lavan eteen yksi kerrallaan. Valtikka luovutetaan heille täysin vasta vanhan johtajiston kotiutuessa, mutta hiljalleen heitä ryhdytään perehdyttämään toimikuntien tehtäviin. 

Seuraavaksi juhlaväki siirtyy kahvittelutilaisuuteen. Kaartin jääkäritoimikunnan seuraava puheenjohtaja, oppilaskorpraali Artturi Saariluoma kertoo yllättyneensä valinnasta edustajistoon.

 – Meillä onkin ollut vahva asema edustajistossa, joten on hienoa jatkaa perinnettä. 

Kaartin jääkäritoimikunnan nykyinen puheenjohtaja, kersantti Elmeri Oikarinen on tyytyväinen Saariluoman valintaan.

 – En minä häntä turhaan suositellut. Hän on ominaisuuksiltaan juuri sopiva työhön, Oikarinen ylistää. 

Saariluoma ja toimikunnan varapuheenjohtaja, kaartinjääkäri Akseli Tonttila ovat jo VMTK-päivien aikana suunnitelleet ensi kauden toimintakuvioita. Tavoitteena olisi esimerkiksi helpottaa englanninkielisten ja naispuolisten alokkaiden sopeutumista Puolustusvoimien vihreisiin.

 – Vielä tälle loppukaudelle olisi luvassa kotiutusjuhlaa ja rekrytointitapahtumaa. Ensi kaudella haluamme parantaa viestintää ja auttaa alokkaita sopeutumaan Santahaminaan paljon paremmin, Tonttila kertoo.

Varusmieskulttuuria parhaimmillaan 

Päivän kääntyessä iltaan retkikunta kääntää kelkkansa kohti yhteisruokailua. Takana on pitkä päivä, jonka aikana VMTK-edustajat ovat hioneet aloitteita sekä käyneet välillä kiivastakin keskustelua aiheista.

Kurniva nälkä ei lannista ryhmän tunnelmaa. Vaikka aikaisemmin osapuolet olivat napit vastakkain, on kaikki nyt siirretty syrjään. VMTK-päivien tavoite ei ole pelkästään aloitteiden puurtaminen, vaan se on samanaikaisesti varusmiesten kulttuurinvaihtoa sekä yhteisöllisyyden kehittämistä.

Varusmiestoimikunnat mahdollistavat varusmiehille piristyksiä vapaa-ajalle, kuten vapaa-ajanviettotiloja sekä tapahtumia. Kuva: Jooa Granlund

Porin prikaatin Niinisalon varuskunnan VMTK-varusmiehelle, jääkäri Eetu Saarelalle päivät ovat avartaneet käsitystä Puolustusvoimista ja varusmieskulttuurista.

– On ollut mielenkiintoisia keskusteluja. Vaikka me kaikki olemme VMTK-varusmiehiä, tehtävänkuvamme ovat silti hyvin erilaiset. 

Saarela toivoo VMTK-toiminnan jatkuvan nousujohteisena hänen kotiutumisensa jälkeenkin.

– Odotan, että alokkaista saadaan hyviä jatkajia. Tänään saatiin kasaan paljon kehityskohteita, joista sitten jatkaa. 

Saarela suosittelee VMTK-toimintaa tuleville varusmiehille, sillä tehtävä tarjoaa hyvin erilaisen kokemuksen varusmiespalveluksesta.

 – Tänäänkin pääsimme tutustumaan Jyväskylän varuskuntaan sekä Jyväskylän kaupunkiin. On mukavaa, kun arki ei ole pelkästään sitä omaa joukko-osastoa.  

Viimeinen käsittely

Varusmiestoimikuntien edustajat ovat kokoontuneet viimeistä kertaa auditorioon äänestämään eri ryhmissä muovattujen aloitteiden lopullisesta kohtalosta. Edellisenä päivänä käydyt ryhmäkeskustelujen tuloksena aloitteita on hiottu edustajiston kesken huippuunsa. 

Pääsihteeri Vuori julistaa tilaisuuden alkaneeksi ja sali hiljentyy kuuntelemaan esitettäviä aloitteita.

Ensimmäisistä aloitteista ei juurikaan herää keskustelua. Sali on yhtä mieltä esimerkiksi päivärahan tuplaamisesta ja varusmiesten lepoaikojen lisäämisestä. 

Osa varusmiehistä miltei nukkuu, kunnes seuraava aloite avaa Pandoran lippaan.

– Ei tekoälyllä tuotetulle sisällölle! Esityksenä on, että selvästi generatiivisella tekoälyllä tuotettua visuaalista materiaalia ei käytetä varusmiestoimikuntien virallisessa viestinnässä.

Sekunneissa seitsemällä varusmiehellä on käsi pystyssä. Vuori valitsee heistä taaempana istuvan taistelijan.

– Mielestäni varusmiestoimikuntien ei pitäisi tehdä esimerkiksi kerhomainoksia tekoälyllä ja julkaista niitä somessa, tämä argumentoi.

– Mutta meillä pienemmillä varuskunnilla ei ole samoja resursseja ja mahdollisuutta käyttää aikaa itse mainosten tekemiseen, kuuluu auditorion ensimmäisestä penkkirivistä. 

– Meillä ei esimerkiksi ole täysipäiväistä somevarusmiestä, joka tuottaisi tätä sisältöä. Meillä on myös muita palvelustehtäviä hoidettavana, toinen lisää.

Pienempien varuskuntien edustajat nyökyttelevät päätään sekä supisevat keskenään. Yksi puheenjohtajista päättää heittää vasta-argumentin.

– Miksi te haluaisitte hypätä pois kehityksestä? Tekoäly on nykyään kaikkialla, joten miksi ei hyödyntää sen mahdollisuuksia?

– Aloitteessa on huomioitu myös tekoälyn eettisyys. Voivatko toimikunnat avoimesti käyttää työkaluna ohjelmaa, joka halveksuu taiteilijoiden työpanosta ja kuluttaa maapallon luonnonvaroja?

Supina salissa vain lisääntyy. Vuori toteaa parhaaksi ratkaisuksi äänestyksen pistäminen pystyyn. 

– Kaikki, jotka äänestävät aloitteen hyväksymisen puolesta, nostakaa kätenne.

Hetkessä noin puolet salista ovat nostaneet kätensä ilmaan. Äänestäjien kasvonilmeistä huokuu varmuus voitosta.

Äänten lasku kestää tovin. Sitten kätensä nostavat he, jotka äänestävät aloitteen hylkäämisen puolesta.

Taas noin puolet ovat nostaneet nyrkkinsä. Äänessä olleet varusmiehet katsovat, kuinka moni heidän kanssaan on yhtä mieltä.

Laskujen jälkeen Vuori valmistautuu ilmoittamaan äänestystuloksen.

– Äänin 51–49 aloite julistetaan hylätyksi, hän ilmoittaa.

Salin yhdestä nurkasta kuuluu samanaikaisesti suosionosoituksia, kun toinen puoli puristaa nyrkkiään ja nieleskelee tappiotaan. Ei ole kuitenkaan aikaa takertua yhteen aloitteeseen, vaan on käytävä kaikki loputkin läpi.

Ennätyksellinen määrä aloitteita

VMTK-päivillä tehdyn työn seurauksena 43 aloitteesta 37 hyväksyttiin Pääesikunnalle eteenpäin vietäväksi. Viime vuoden seitsemään aloitteeseen verrattuna määrä on valtava, jopa suurin vuosikymmeniin. Pääsihteeri, alikersantti Vuori kokee päivien onnistuneen loistavasti.

– Aloitteiden määrä kertoo siitä, että varusmiehillä on aitoa intoa ja kiinnostusta palvelusolosuhteiden kehittämiseen. Halua kehittää yhteisiä asioita ja tehdä palvelusympäristöstä mukavampi näkyy selkeästi, pääsihteeri Vuori kertoo.

Vuorelle VMTK-päivät kruunaavat hänen kautensa pääsihteerinä. Tämä ”loppusota” on hieno tapa päättää jälleen yksi toimikausi.

– On ollut mielenkiintoista käydä keskustelua muiden joukko-osastojen sekä sidosryhmien kanssa. Tällä kaudella saatiin aikaan keskustelua varusmiesten taloudellisen aseman parantamisesta sekä VMTK-perehdytyskurssi tullaan pilotoimaan seuraavalle saapumiserälle.

Alikersantti Vuori pääsee itse toimittamaan varusmiestoimikuntapäivien aloitteiden yhteenvedon ja oman toimikautensa kertomuksen Puolustusvoimain komentajalle ja Pääesikunnan koulutusosastolle, jonka jälkeen aloitteet lähtevät lausuntokierrokselle.

– Toivon, että varusmiesten huolet otetaan vakavasti. On tärkeää reagoida varusmiesten asioihin aidosti, jotta saadaan aikaan muutosta. 

Varusmiesten sanansaattaja

Varusmiestoimikuntien pääsihteeri, alikersantti Vuori ja Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jaakkola istuvat nyt vastakkain komentajan toimistossa. Vuori ryhtyy purkamaan aloitteiden sisältöä rauhallisesti, vaikka aika on rajallinen.

Jaakkola kuuntelee aloitteita tarkkaavaisesti kuunnellen kaikki yksityiskohdat. Välillä hän lyhyesti kommentoi sekä avartaa Puolustusvoimien näkökulmaa asioihin. 

Alikersantti Vuori pääsi keskustelemaan varusmiesten esityksistä kasvokkain Puolustusvoimain komentajan kanssa. Kuva: Jooa Granlund

Jaakkolalle puolivuosittainen tapaaminen pääsihteerin kanssa on erittäin merkityksellinen varusmiesten hyvinvoinnin osalta.

– Olennaista aina on se, että nämä nostot ja aloitteet menevät eteenpäin siten, että tiedetään missä mennään ja mitä mahdollisia haasteita on. 

– Siinä suhteessa tämä on aina saapumiserän kohdalla erittäin arvokas päivitys, jotta pysymme kartalla, Jaakkola lisää.

Vuori arvostaa Jaakkolan aitoa kiinnostusta varusmiesten asioihin. Tapaamisen päätyttyä Vuori ja Jaakkola kättelevät hymyssä suin, osoittaen kunnioitusta puolin ja toisin.

– Kiitos paljon, herra kenraali, että nämä tapaamiset ovat mahdollisia.