VMTK-päivillä historiallisen vähän aloitteita

Valtakunnalliset VMTK-päivät järjestettiin 20.-22.11 Santahaminassa Kaartin jääkärirykmentissä. Tapahtuma järjestetään kaksi kertaa vuodessa.

VMTK-päivillä nuorempi saapumiserä on ennen kaikkea kouluttautumassa tehtäväänsä, vanhempi saapumiserä taas keksimässä keinoja varusmiespalveluksen parantamiseksi.

– VMTK-päivillä perusasiana on varusmiesten palvelusolosuhteiden kehittäminen. Täällä tehdään aloitteita, jotka aloitetyöryhmä on pohtinut ja valmistellut. Viimeisenä päivänä tarkastellaan työryhmän tuotokset ja katsotaan, millaisia asioita aloitteissa on nostettu esille, kertoo Pääesikunnan koulutusosaston sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen.

VMTK-päivillä kohtaavat nuoremman ja vanhemman saapumiserän VMTK-toimihenkilöt. Aloitetyöryhmä koostuu vanhan saapumiserän varusmiehistä, ja aloitteita kehitetään päivien aikana. Nuoremmalle saapumiserälle tapahtuma on ennen kaikkea koulutuksellisesti tärkeä.

– Uudet puheenjohtajat varuskuntien toimikuntiin on valittu viimeisen muutaman viikon sisällä. Siispä meille vmtk-päivien tärkein tarkoitus on saada perehdytystä siihen mikä meidän tehtävä on, sanoo Karjalan prikaatin VMTK:n uudeksi puheenjohtajaksi valittu aliupseerioppilas Matias Vanhanen.

– Tämä on ensimmäinen komennus VMTK-toiminnan aikana. Täällä tutustutaan varusmiestoimikunnan yhteistyökumppaneihin ja saadaan koulutusta VMTK-toiminnasta, täydentää aliupseerioppilas Tiia Moilanen, Kainuun prikaatin varusmiestoimikunnan tuleva puheenjohtaja.

Torstaina aamupäivälle valittiin uusi VMTK-sihteeristö. Sihteeristö koostuu eri varuskuntien VMTK-toimihenkilöistä, ja he kokoontuvat säännöllisin väliajoin keskustelemaan VMTK-toiminnasta. Aliupseerioppilaat Tiia Moilanen (ensimmäinen oikealla) ja Matias Vanhanen (toinen oikealla) valittiin uuteen sihteeristön.

 

Torstaina VMTK-päivien viimeisinä päivänä aloitetyöryhmä esitteli aloitteet nuoremman saapumiserän toimihenkilöille. Sen jälkeen tilaisuudessa keskusteltiin ja päätettiin hyväksytäänkö vai hylätäänkö esitetty aloite.

Varsinaisia aloitteita tuli kaksi: Ensimmäinen aloite koski varusmiesten liikuntamerkkejä. Varusmiehillä on mahdollisuus kerätä palveluksessa VLK-merkkejä, ja tarpeeksi monesta kerätystä merkistä myönnetään kuntoisuusloma. Merkintä on kuitenkin valtaosassa Suomen varuskunnista mahdollisuus ansaita vain iltaisin. Aloitteella halutaan mahdollistaa merkinnän ansaitseminen myös päiväsaikaan, sillä joissain palvelustehtävissä vapaa-aika sijoittuu usein muualle kuin iltaan. Aloitteessa käsitellään myös joukko-osastoissa ilmeneviä eroja muun muassa siinä, monellako merkinnällä kuntoisuusloman saa.

Toinen aloite koski pääsykokeita. Nykyisin lähes jokaisessa joukko-osastossa varusmiehen on käytettävä henkilökohtainen lomapäivä, jotta voi osallistua pääsykokeeseen. Torstaina esitetyllä aloitteella halutaan mahdollistaa se, että varusmiehelle myönnetään vapautusta muusta palvelusta (VMP) pääsykoepäivälle. Tällöin varusmiesten lomapäiviä ei kuluisi pääsykokeisiin.

Molemmat aloitteet hyväksyttiin ja ne lähtevät jatkokäsittelyyn Pääesikunnan koulutusosastolle, jossa ne esitellään koulutuspäällikölle, prikaatikenraali Jukka Sonniselle. Hänen tekemien linjauksien jälkeen aloite voi edetä useaa reittiä.

– Viime keväänä tehtiin aloite sotilasavustuksen uudistamisesta. Aloite on kulkenut Pääesikunnan oikeudellisen osaston kautta lakimuutosesityksenä Puolustusministeriöön, josta sen pitäisi lähteä Sosiaali- ja terveysministeriöön, Maijanen avaa aloitteiden historiasta.

Jotkut aloitteet voidaan kuitenkin ratkaista Pääesikunnan tai pelkän joukko-osaston toimenpitein. Näin käynee myös torstaina esitetyissä aloitteissa, jos Pääesikunta ne hyväksyy.

– Viime keväänä tehtiin aloite, jonka mukaan varusmiehet voisivat mennä nukkumaan välittömästi vapaa-ajan alettua, eikä heidän tarvitsisi herätä iltavahvuuslaskentaa varten. Tämän taustalla oli Porin prikaatin onnistunut kokeilu asiasta ja Pääesikunnan koulutuspäällikkö on nyt linjannut, että joukko-osaston komentaja voi määrätä tällaisen käytännön, Maijanen kertoo.

Sosiaalipäällikkö Maijanen arvioi, että varusmiestoimikuntien aloitteiden luonne on muuttunut historian aikana.

– 70-luvulla aloitteet olivat varsin konkreettisia. Tehtiin aloite vaikkapa silakkalaatikon poistamisesta ruokalistalta. 90-luvulla oli usein esillä se, että lamavuosina lakkautettu kotiuttamisraha pitäisi palauttaa, Maijanen taustoittaa.