Virve kattaa Itämeren turvallisuusympäristöä

Virve toimii pian videoyhteydelläkin. Uuden verkon kattavuudesta ei haluta tinkiä.

Kriittinen viestintä käydään tiukassa tilanteessa puheella, Erillisverkkojen liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvist sanoo.

– Paineistetussa tilanteessa johdetaan selkeästi lyhyillä käskyillä. Silloin ei ole aikaa hakea tietoa, Vinkvist painottaa.

Viranomaisverkon eli Virven ryhmäpuhe mahdollistaa tämän oivasti. Puheryhmiä on jopa pohjoismaiseen viranomaisyhteistyöhön.

– Kyseessä oli ensimmäinen kerta maailmassa, kun viranomaisverkkoja yhdistettiin, Vinkvist avaa.

Mukana on viranomaisia Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Pohjoismaisen verkkoratkaisun mahdollisti Vinkvistin mielestä maiden välinen luottamus, mutta toisaalta myös lainsäädäntö.

– Pohjoismaiset demokratiat ovat lisäksi niin lähellä toisiaan, että tämä oli mahdollista, Vinkvist lisää.

Virvestä vastaava Erillisverkot on valtio-omisteinen ja voittoa tavoittelematon yritys. Sen tehtävänä on tarjota turvallisia ja laadukkaita viestintäratkaisuja viranomaisille.

Pohjoismaisia viranomaisia on noin kymmenen prosenttia Virve-liittymistä.

Pohjoisen harvaanasutuilla alueilla tiedetään, missä verkko kuuluu ja missä ei. Kuva: Olavi Airaksinen / Erillisverkot

Virve on usein käytössä

Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jyri Leppäkoski sanoo, että pelastuslaitos käyttää Virveä eniten yhteistyössä puheryhmien kautta.

– Meillä on päällystötason kapuloita, joissa on huomioitu viranomaisyhteistyötahot, Leppäkoski kertoo. 

Kaikilla viranomaisten joukkuetason johtotasoilla ja -tahoilla pitää Leppäkosken mukaan olla pääsy yhteistoimintapuheryhmiin. 

– Yhteistoimintapuheryhmästä siirrytään aina sovittuun johtamisen puheryhmään. Kaikki yhteistyöviranomaiset tietävät tämän toimintamallin, Leppäkoski toteaa.

Porin prikaatin komentaja, eversti Vesa Valtonen toteaa, että prikaatilla on puheryhmiä varuskuntien sisäisesti ja maavoimalliseen turvallisuusvalvontaan liittyen. 

– Puheryhmiä käytetään myös tilannekuvan rakentamiseen eri viranomaisten välillä, Valtonen jatkaa.

Virvellä voi lähettää myös tekstiviestinkaltaisia lyhytsanomia. Ne mahdollistavat myös paikannustietojen lähettämisen.

Virve on Valtosen mukaan ennen kaikkea turvallisuusväline, jolla varmistetaan matkapuhelimista riippumaton tiedon jakaminen. Hänen mukaansa Virven käyttö on lisääntynyt.

– Oikeastaan kaikissa päivittäisturvallisuuden tehtävissä, joissa tarvitaan nopeaa tiedon jakamista, Virve on käytössä, Valtonen kuvaa.

Viranomaisyhteistyön onnistuminen on Valtosen mukaan kiinni myös toimivista välineistä. Virven puheryhmät ovat hänen mielestään nykyisessä turvallisuusympäristössä välttämätön ratkaisu.

Virve monipuolistuu

Virven kattavuus on lähes koko maan laajuinen ja parempi kuin millään televerkolla Suomessa. Kattavasta peitosta huolimatta on mahdollista, ettei verkko aina toimi täydellisesti.

– Tämän vuoksi Virvessä on käytössä suorakanavaominaisuus, jossa radio keskustelee toisen kanssa ilman tukiasemaa. Suotuisissa olosuhteissa yhteys voi olla jopa muutamia kilometrejä, Vinkvist mainitsee.

Virve 2.0 -hankkeen myötä Virvestä tulee laajakaistainen. Vinkvistin mukaan 4G- ja 5G-verkot mahdollistavat Virven monipuolisemman käytön.

– Ryhmäpuhe säilyy entisellään, mutta jatkossa on mahdollista esimerkiksi jakaa ryhmävideota, Vinkvist mainitsee.

Valtonen muistuttaa, että Virveä uudistettaessa on pidettävä kiinni keskeisistä vahvuuksista. Yksi näistä on kenttäkäytön kestävyys.

Jatkossa drone voi Virven kautta välittää tilannekuvaa johtokeskuksille. Kuva: Kimmo Räisänen / Erillisverkot

Virven kattavuus ulottuu Itämerelle

Virve 2.0 -hankkeessa tukiasemien määrää lisätään, sillä laajakaistaisen verkon tukiaseman kantama on lyhyempi. Rajavartiolaitos on Vinkvistin mukaan tuonut selvästi esiin tarpeensa verkon kattavuudesta niin raja- kuin merialueilla.

 – Kilpailutuksessa määriteltiin, että palvelun kattavuuden tulee olla vähintään sama kuin aiemmin, Vinkvist huomauttaa.

Suomenlahden alueelle nyky-Virven kattava peitto varmistetaan Suomen ja Viron rannikoilla olevilla Virve-tukiasemilla. 

Vinkvist kertoo hankkeesta, jossa kuuluisa Bengtskärin majakka liitetään sähköverkkoon. Sähköistyshankkeessa ovat mukana Ab Bengtskär, Elisa, Erillisverkot, Rajavartiolaitos ja Telia. Hankkeen tarkoituksena on parantaa sähkönjakelun toimintavarmuutta ja turvata saarella operoivien tahojen toimintaa.

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäosaston osastoinsinööri, insinöörimajuri Arto Hokkanen toteaa, ettei Puolustusvoimat osallistu aktiivisesti hankkeeseen. Puolustusvoimat näkee kuitenkin Virven kattavuuden tärkeänä myös merialueilla.

– Puolustusvoimat on muiden turvallisuusviranomaisten tapaan asiakkaana Erillisverkkojen tarjoamassa Virve 2 -palvelussa, jonka tukiasemien peittoalue kattaa lähes koko Suomen maalla ja merellä, Hokkanen kertoo.

Viranomaiset voivat siirtyä uuteen laajakaistaiseen verkkoon jo tämän vuoden puolella. Palveluita voidaan käyttää rinnakkain vielä vuoden 2025 loppuun.

– Tämän hetkisen suunnitelman mukaan Puolustusvoimat ottaa Virve 2.0:n käyttöön portaittain vuosien 2023–2026 aikana, Hokkanen mainitsee.